Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 11.11.2020.
”Keravan budjettineuvotteluissa tapahtui jotain todella kummallista”, kirjoittaa Tuukka Kallas (vas.) (K-U 6.11.2020). Budjettineuvotteluissa valtuustoryhmät löysivät sopuratkaisun, kompromissin.
Se ei Keravalla ole kovin kummallista. Suljettujen ovien takana syntyvä budjettisopu vaikuttaa täällä olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
Neuvotteluissa olleena koen, että yhteisen sovun hakeminen on arvokasta. Luottamuksellinen ilmapiiri voi helpottaa ratkaisun löytämistä. Tahallinen väärinymmärtäminen puolestaan heikentää yhteistyötä, kuten toteaa Esa Savenius (kok.) (K-U 8.11.2020).
Päätöksenteon avoimuuden kannalta salamyhkäinen neuvottelukulttuuri voi vaikuttaa vanhanaikaiselta. Haittapuoli on, että puolueiden perustavanlaatuiset linjaerot jäävät äänestäjiltä pimentoon.
Meille Keskustassa sopisi avoimempi neuvottelukulttuuri. Äänestäjät saisivat siten tosiasiallista tietoa siitä, millaista politiikkaa eri puolueet ajavat.
Syntynyt kompromissi tarkoittaa kunnan huomattavaa velkaantumista. Keskusta vastusti veronkorotuksia, mutta olisi toivonut hiukan tasapainoisempaa budjettia. Lisävelan ottaminen tuskin olisi silti millään toimilla ollut vältettävissä.
Talousahdinko johtuu koronasta. Epidemia on aiheuttanut kustannuksia ja työttömyyttä. Velkarahan avulla voimme turvata kuntalaisten palvelut.
Oli tärkeää, että neuvotteluissa päätettiin ensi kevään aikana laatia ehdotukset kaupungin palveluiden tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Menopuolen tarkasteluun olisi ollut tarve jo nyt.
Tehty kompromissi oli helpoin ratkaisu nykyhetkessä, mutta velat jäävät taakaksi tulevaisuuteen. Siksi budjetti on tulevaisuuden kannalta ongelmallinen. Montaa näin alijäämäistä vuotta ei voi tehdä. Taloudenpidossa on jatkossa oltava todella tarkkoja.
Miksi Keskusta vastusti veronkorotuksia? Veronkorotusten käyttäminen vain väliaikaisena taloutta tasapainottavana toimenpiteenä on epärealistista.
Verotuksen keventäminen taloustilanteen parannuttua on nimittäin poliittisesti epätodennäköistä, koska monenlaisia ideoita ”yhteisten rahojen” uusiksi ylimääräisiksi käyttökohteiksi yleensä ilmaantuu. Yhteiset rahat ovat kuitenkin yhteisiä vasta sitten, kun ne on otettu veronmaksajilta.
Inna Kallioinen
OTM, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja neuvottelija, kaupunginvaltuutettu
Kerava