Terveiset harjoittelusta Brysselistä

Tämä kirjoitus on julkaistu Keskustanaisten Avain-lehdessä 2/2018.

Olen harjoittelijana Anneli Jäätteenmäen toimistossa Euroopan parlamentissa tämän kevään ajan.Politiikka on ollut minusta aina kiinnostavaa. Nuorempana ajattelin, että haluan seurata politiikkaa sivusta olematta minkään puolueen jäsen. Lähdin kuitenkin tekemään vaalityötä Annelin ja muutaman muun keskustalaisen ehdokkaan kampanjoihin.

Opiskelen oikeustiedettä Lapin yliopistosta. Kolme vuotta sitten sain kutsun Rovaniemen Keskustaopiskelijoiden kokoukseen. Siellä tajusin haluavani mukaan opiskelijapolitiikkaan. Lähdin ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin ”täyte-ehdokkaaksi”. Tulinkin valituksi. Nyt muutama vuosi myöhemmin olen Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja kotikaupungissani Keravalla.

Puoluevalintaani ohjasi arvomaailma ja tarkka pohdinta, vaikka jo kotoakin olin saanut keskustalaisia vaikutteita. Yksittäisistä asioista voi suuressa puolueessa olla monenlaisia mielipiteitä. On rikkaus, että voimme jakaa yhteistä arvopohjaa, mutta toisaalta mukaan mahtuu erilaista ajattelua.
Vaikuttajakiihdyttämössä sain Annelin mentorikseni. Hän oli jo aiemmin kertonut minulle palkkaavansa säännöllisesti harjoittelijoita. Koin tämän ainutlaatuisena mahdollisuutena sekä ammatilliseen että poliittiseen oppimiseen.

Harjoittelijoita on ollut monilta opiskelualoilta. Opiskelutausta ja kiinnostuksenkohteet vaikuttavat jonkin verran työnkuvaan. Yleensä harjoittelu kestää 3-6 kuukautta. Harjoittelun aikana pääsee käymään myös Strasbourgissa, jossa parlamentin täysistunnot järjestetään.

Harjoitteluun voi hakea lähettämällä sähköpostitse mepille hakemuksen ja CV:n. Kannattaa pitää mieli avoinna erilaisille kansainvälistymisen mahdollisuuksille: harjoitteluille, työlle ja opiskeluvaihdoille. Olen Brysselissä tutustunut monissa mielenkiintoisissa paikoissa harjoittelussa oleviin suomalaisiin.

Olen harjoittelussa päässyt osallistumaan kokouksiin, tapaamisiin ja tilaisuuksiin, seuraamaan ja selvittelemään ajankohtaisia asioita, luonnostelemaan tekstejä ja tutustumaan ihmisiin. Harjoittelun parhaita puolia on ollut, että on saanut seurata kokeneen poliitikon ja avustajien työskentelyä ja tutustua monipuolisesti EU:n toimintaan.

Asioita on laidasta laitaan. Välillä aiheena on esimerkiksi tasa-arvo tai oikeusvaltiokehitys, välillä monivuotinen budjetti, mikromuovi tai interreilaaminen. Työpaikkarakennus on niin iso, että olen eksynyt monta kertaa.

EU vaikuttaa ihmisten arkeen monella tapaa. Tärkeintä kuitenkin on, jos yhteistyön avulla onnistutaan ylläpitämään rauhaa. Kun asetetaan yhteisiä hyviä päämääriä ja tehdään tekoja niiden saavuttamiseksi, pysytään paremmin sovussa.

Sekä työkokemuksen että elämänkokemuksen kannalta harjoittelu on ollut upea mahdollisuus. Olen siitä kiitollinen Annelille ja hänen avustajatiimilleen.

Voin lämpimästi suositella harjoittelua ulkomailla. Kannattaa uskaltaa. Mahdollisuuksia on monia. Pitää vain löytää itselle se sopiva.

Inna Kallioinen

Pari minuuttia kaupunkikannatuksesta

Pidin tämän puheen Keskustan puoluekokouksen yleiskeskustelussa Sotkamossa 8.6.2018.

Henkilön Inna Kallioinen kuva.

Hyvä puoluekokousväki,

Miten saamme Keskustan kannatuksen kasvuun kaupungeissa? Se on vaativa tehtävä, sillä syvään on monien mieleen juurtunut mielikuva Keskustasta maaseudun puolueena.

Jos haluamme tehdä politiikkaa oikeasti koko Suomen etua ajatellen, meidän pitää kyetä tekemään valtakunnanpolitiikassa uusia, kaupungeille aidosti hyviä avauksia.

Ei riitä, että matalan kannatuksen kaupungeissa meitä keskustalaisia neuvotaan haastamaan tiettyjä puolueita. Paikallispolitiikassa on ennen muuta tehtävä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, jos jotain haluaa saada aikaan.

Keskustan Keravan paikallisyhdistys teki puoluekokousaloitteen numero 187 siitä, että Keskusta ryhtyisi toimiin lainsäädännöllisten tai puolueiden välisten sopimusten avulla kunnallisten luottamuspaikkojen jakamiseksi äänestäjien tahdon mukaisesti. Kiitämme vastauksesta, mutta konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan.

On nimittäin haastavaa tehdä paikallistasolla raikasta kaupunkipolitiikkaa tai muuttaa mielikuvia, jos emme saa edes pientä kannatustamme vastaavaa osuutta luottamustehtävistä. Vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi menetämme puolueveroja, joilla voisimme maksaa tapahtumia ja mainoksia kuten muut puolueet.

Ja totta kai, neuvottelukulttuurin pitää olla reilu niissäkin kunnissa, joissa Keskusta on valtapuolue.

Lopuksi esitän pilke silmäkulmassa idean. Voisivatko hyvän kannatuksen kepukuntien paikallisyhdistykset alkaa kummeiksi meille paikallisyhdistyksille, jotka yritämme nostaa kaupunkikannatusta Keskustalle haaseellisimmilla alueilla?

Kiitos.

Tutustumassa Keravan ensisuojaan

Pääsimme Eija Halmen kanssa kiinnostavalle tutustumiskäynnille Keravan uuteen ensisuojaan, jota Päivi Wilen meille esitteli. Ensisuoja tarjoaa yösijan keravalaisille kodittomille. Se sijaitsee Keravan keskustassa entisissä hammashoitolan tiloissa. Keravan ensisuoja on suhteellisen kodikas verrattuna joihinkin muihin ensisuojiin.

Keskustelua on herättänyt sote-lautakunnan päätös pitää ensisuoja auki myös kesällä, vaikka budjettineuvotteluissa sovimme vain talviaukiolosta eikä kesäaukioloon varattu rahoja. Maanantaina kaupunginvaltuustossa kysyttiin, onko ensisuojan kesäaukiolon takia odotettavissa budjetin ylityksiä syksyllä. Olosuhteiden pysyessä samoina on mielestäni lähtökohtaisesti tavoiteltavaa pysyä budjetissa ja sovitussa. Sote-lautakunnan kokouksessa esittelijänä toiminut toimialajohtaja oli joutunut jättämään eriävän mielipiteen päätöksestä, jossa ensisuoja päätettiin pitää auki kesällä ja syksyn aukiolosta sen sijaan tehtiin riippuvainen siitä, löydetäänkö siihen rahat jostain.

Tuusulassa, Järvenpäässä tai Sipoossa ei ole ensisuojaa, ja Vantaallakin ensisuoja on ilmeisesti tarpeeseen nähden liian pieni. Minusta tällaisten palveluiden tuottamisessa olisi järkevää tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Toisaalta olisi oikeudenmukaista, että keravalaiset maksaisivat vain keravalaisten kodittomien majoittamisen. Toisaalta ihmisarvo on kaikilla sama, ja yösijaa vailla olevia kodittomia ihmisiä on kurjaa jaotella kotikunnan perusteella.

Ensisuojassa on yöpynyt 2-7 henkilöä per yö. Yhteensä siellä oli maaanantaihin mennessä alkuvuoden aikana majoittunut 12 eri henkilöä. Toiminnasta aiheutuva kustannus kaupungille on tällä hetkellä noin 250 e / yö. On tarkoitus, että ensisuoja olisi käyttäjälleen vain väliaikainen vaihtoehto, jonka kautta saa tarvittaessa apua asumisasioiden pysyvämpään järjestämiseen.

Mutta mitä jos koditon henkilö ei ota vastaan hänelle tarjottua asuntoa? Yhteiskunnan pitäisi yrittää auttaa ihminen takaisin omille jaloilleen, mutta motivaatio  muutoksiin lähtee kuitenkin aina sisältä päin eikä sitä voi pakottaa.

Kun ensisuojan jatkoa jossain vaiheessa mahdollisesti pohditaan, on monia kysymyksiä huomioon otettavana: tarve, kustannukset ja niiden oikeudenmukainen jakaminen, sopiva sijainti, miten palvelu tuotetaan ja ketkä sitä saavat käyttää ja miten ensisuojasta voitaisiin ohjata pysyvämpien asumismuotojen pariin mahdollisimman tehokkaasti.

Kävimme tutustumassa myös Polkuun, joka on Hannu ja Kerttu ry:n kolmen vuoden projekti (2018-2020). Sen tavoitteena on edistää asiakaslähtöistä palveluohjaaja ja lisätä osallisuutta, elämänhallintaa ja yhteisöllisyyttä. Se tarjoaa aikuisille matalankynnyksen kohtaamispaikan, johon voi mennä anonyymisti ja ilman ajanvarausta. Polku ja ensisuoja tekevät myös yhteistyötä.

Tärkeää ja arvostettavaa työtä tekevät näissä paikoissa työskentelevät. Siellä kohdataan aika erilaiset elämän realiteetit kuin mitä arki monelle meistä on. Kiitos Päivi kun otit meidät vastaan tutustumiskäynnille!

Tilinpäätöspuhe Keravan kaupunginvaltuustossa 4.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

On aika katsoa menneeseen ja pohtia, mitä siitä voimme tulevaisuutta varten oppia.

Vuosi 2017 oli Keravalla taloudellisesti onnistunut kuten olemme jo kuulleet. Niin sen nousukaudella kuuluukin olla.

Sipilän hallituksen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty konkreettisia tekoja.

Myös meillä Keravalla voimme iloita siitä, että työttömyysaste on laskenut. Työttömyysaste Keravalla on kuitenkin viime vuonna ollut 9,7 % eli yli prosentin korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, vaikka Keravalta työssäkäynnin edellytykset ovat toimivan joukkoliikenteen ja keskeisen sijainnin perusteella mitä parhaimmat.

Herää kysymys, miksi. Tähän kysymykseen kaupunginhallituksen on tulevaisuudessa toivottavaa pureutua niin aktiivisesti, että Keravan työttömyysaste jatkaa laskuaan ja Keravasta tulee virkeä työllisyyden kaupunki. Työllä luodaan hyvinvointia.

Verotulojen 1,5 % kasvu on johtunut pääosin yritysten maksaman yhteisöveron kasvusta. Asukasmäärän kasvu Keravalla on ollut niukkaa. Keravalle muuttaa väkeä ja täältä muuttaa pois väkeä. Sijaintimme on sellainen, että Keravalle on työssäkäyvien helppoa muuttaa väliaikaisesti ja toisaalta täältä on helppoa muuttaa pois lähikuntiin.

Miten saamme pidettyä kiinni hyvä- ja keskituloisista asukkaistamme, veronmaksajistamme? Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen huonontuessa tämä on entistäkin tärkeämpää. On melkein häkellyttävää, millaisen uusien ilmaispalveluiden joukon olemme tällä valtuustokaudella jo ennättäneet saada aikaan. On kuitenkin pohdittava, millä keinoin teemme Keravasta entistä houkuttelevamman kotikunnan myös heille, jotka nämä palvelut verojen kautta rahoittavat eivätkä välttämättä koe tällaisia palveluita itselleen tarpeellisiksi.

Tilikauden tulos on Keravalla ollut ylijäämäinen. Jo yhteiskuntaopin tunneilla peruskoulussa opitaan, että julkisen talouden on nousukaudella viisasta mieluummin kerätä enemmän veroja, jotta laskukaudella ei tarvitsisi pelkästään leikata julkisista palveluista. Pidämme hyvänä, että Keravalla ylijäämä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pienempänä lainanottotarpeena.

Arvoisa puheenjohtaja,

Haluan nostaa esiin vielä kaksi viime vuoden arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä heräävää vakavaa huolenaihetta: jaksamisen ja kiusaamisen.

Sairauspoissaolot ovat Keravalla vuonna 2017 olleet edelleen liian korkeat. Ero naapurikuntiin on huomattava. Keravalla sairauspoissaoloja työntekijöillä on keskimäärin noin 18 päivää vuodessa, Tuusulassa ja Järvenpäässä noin 13. Maalaisjärjelläkin jo tajuaa, että Keravalla luku on ongelmallisen korkea, vaikka se onkin hiukan laskenut edellisvuodesta. Odotamme kaupungin toimenpiteitä ongelman korjaamiseksi.

Työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen on oltava meille sydämen asia. Voisimmeko me, poliittiset päättäjät, lisätä henkilöstön työhyvinvointia joillain konkreettisilla päätöksillä?

Jaksaminen linkittyy myös koulumaailmaan. Keskustan ryhmä yhtyy tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämään huoleen siitä, että Keravalla koulukiusaaminen on yleistä. 8.-9 luokkalaisista keravalaisista peräti 8,7 % kokee tulleensa koulukiusatuksi viikoittain.

Olen käynyt kouluni Keravalla. Meidän luokallamme kiusaaminen oli jatkuva ongelma ja arkipäivää. Silloin lapsena sain käytännössä nähdä sen, että kiusaaminen ei lopu, ellei siihen puututa tehokkaasti. Koulukiusaamisesta kärsii koko luokka. Kiusaaminen voi jatkua aikuisten huomaamatta vuosia, ja sen seuraukset osallisten elämään voivat olla kauaskantoisesti hyvinvointia ja jaksamista heikentäviä ja itsetuntoa murentavia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kerava on hyvän elämän kaupunki, toteaa kaupunginjohtaja katsauksessaan uutta strategiaamme mukaillen. Se on kaunis ajatus, yrittäkäämme tehdä siitä totta.

Rahalla ei voida ratkaista aina kaikkea. Joskus on kyse toimintatapojen muutoksista. Joskus on kyse inhimillisestä välittämisestä, johon voimme vaikuttaa vain asenteillamme ja taidoillamme kohdata toinen ihminen.

Keskustan ryhmä kiittää kaupunginjohtajaa ja virkamiehiä hyvin hoidetusta taloudesta, ja toivoo, että yhteinen poliittinen tahtotila on jatkaa tarkkaa ja kestävää taloudenpitoa tulevaisuudessakin. Kannatamme esitystä, ja toivotamme kaikille hyvää kesää ja mukavia pyöräilyreissuja. Kiitos.

Huolenpidosta puolenpitoon

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa.

Suun­taam­me koh­ti tu­le­via vaa­le­ja. Vaa­li­su­ma vaa­tii val­mis­tau­tu­mis­ta.

Kes­kus­ta vies­tii ak­tii­vi­ses­ti ta­lou­den ja työl­li­syy­den pi­ris­ty­mi­ses­tä ja nii­den eteen teh­dyis­tä te­ois­ta. Yh­tä­lö, jos­sa yk­sis­tään ta­lou­den nou­su joh­tai­si puo­lu­eem­me kan­na­tuk­sen nou­suun, tus­kin kui­ten­kaan toi­mii. Sen osoit­ti­vat Sak­san­kin vaa­lit. Mer­ke­lin kris­til­lis­de­mok­raat­tien kan­na­tus ro­mah­ti ta­lou­den pi­ris­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta.

Mei­dän on pu­reu­dut­ta­va ar­vo­ky­sy­myk­siin ja kes­kus­tel­ta­va niis­tä. Puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa uu­sit­ta­va pe­ri­aa­te­oh­jel­mam­me on ki­tey­tet­tä­vä sa­das­ta pe­ri­aat­tees­ta hel­pos­ti hah­mo­tet­ta­vak­si ar­vo­vies­tik­si. Mi­ten vas­taam­me al­ki­o­lai­sil­la ar­voil­la ajan­koh­tai­siin ky­sy­myk­siin?

Kes­kus­tan on vah­vis­tet­ta­va luot­ta­mus­ta sii­hen, et­tä huo­leh­dim­me kai­kis­ta ih­mi­sis­tä eri puo­lil­la maa­ta. Sa­mal­la on te­rä­vöi­tet­tä­vä kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa ja pi­det­tä­vä syr­jä­seu­dun asuk­kai­den puol­ta. Kou­lu­tus­lin­jan tai ter­vey­sa­se­man lak­kaut­ta­mi­nen kun­nas­ta hei­ken­tää ylei­ses­ti luot­ta­mus­ta lä­hi­pal­ve­lui­den säi­ly­mi­seen.

Mah­dol­li­suuk­sien tasa-ar­voa on tar­peen puo­lus­taa muu­ten­kin kuin alu­eel­li­ses­ti. Kou­lu­tuk­sen on ol­ta­va to­si­a­si­as­sa jo­kai­sen saa­vu­tet­ta­vis­sa riip­pu­mat­ta so­si­aa­li­sis­ta tai ta­lou­del­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta. Myös ih­mis­ten huo­leen di­gi­tai­to­jen riit­tä­vyy­des­tä pi­tää vas­ta­ta.

Maa­han­muut­to­lin­jam­me on ol­ta­va sel­keä. Avain­sa­no­ja ovat su­vait­se­vai­suus ja vas­tuu, joi­den vä­li­nen yh­teys on vah­va. Ke­hi­ty­sa­vun kaut­ta vas­tuu­ta kan­ne­taan hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vis­ta ih­mi­sis­tä pa­ko­lais­ten läh­tö­mais­sa.

Suo­meen otet­ta­vil­le pa­ko­lai­sil­le on tar­jot­ta­va riit­tä­vät edel­ly­tyk­set ra­ken­taa hyvä elä­mä Suo­mes­sa. On au­tet­ta­va luku- ja kie­li­tai­don op­pi­mi­ses­sa, yh­teis­kun­nan sään­tö­jen omak­su­mi­ses­sa ja työn ja ys­tä­vien löy­tä­mi­ses­sä. Ko­tout­ta­mi­sen ta­voit­teen on ol­ta­va kor­kea: tun­ne sii­tä, et­tä uu­si asuin­maa on uu­si koti, jos­ta ha­lu­aa it­se­kin pi­tää huol­ta.

Osal­li­suus luo on­nel­li­suut­ta. Se on avain yh­te­näi­sem­pään yh­teis­kun­taan. Ol­kaam­me huo­len­pi­tä­ji­nä myös kuun­te­le­via ja kes­kus­te­le­via puo­len­pi­tä­jiä. Näh­kääm­me avoin ja mo­ni­ää­ni­nen kes­kus­te­lu rik­kau­te­na.

Inna Kallioinen

Yhteistyön Eurooppa

Tämä Eurooppa-päivän kirjoitus on julkaistu Keskustan Opiskelijaliiton blogissa 9.5.2018.

Tänään vietämme ympäri Eurooppaa yhteistä juhlapäiväämme, Eurooppa-päivää.

Maailmansodissa Eurooppaa revittiin riekaleiksi. Ihmisiä kuoli. Eurooppa-päivän historia juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, Schumanin julistukseen vuoteen 1950.

Julistuksessa ehdotettiin yhtenäisen Euroopan luomista rauhan ylläpitämiseksi. Se oli varhainen askel kohti Euroopan unionin perustamiseen johtanutta Euroopan valtioiden välistä yhteistyötä. Kun kyetään asettamaan yhteisiä hyviä päämääriä, ollaan jo turvallisuuden kannalta vakaammalla maaperällä.

Tänä keväänä minulla on ollut ilo saada olla harjoittelussa Anneli Jäätteenmäen toimistossa Euroopan parlamentissa Brysselissä. Se on ollut avartavaa ja opettavaa.

EU:ssa vaikutetaan lukuisiin asioihin aktiivisesti. Olen tavallaan päässyt pikkuruiseksi osaksi EU:n toimintaa koneiston sisälle. EU on näyttäytynyt valtavana kokonaisuutena.

Asioita on laidasta laitaan. Välillä aiheena on esimerkiksi tasa-arvo tai oikeusvaltiokehitys, välillä monivuotinen budjetti, mikromuovi tai interreilaaminen. Työpaikkarakennus on niin iso, että olen eksynyt monta kertaa. Myöskään työmatkakilometrejä ei kaihdeta, sillä kuukausittain ollaan viikko töissä Strasbourgissa Ranskassa.

EU vaikuttaa ihmisten arkeen monella tapaa. Matkustaminen on vaivatonta. Kaupassa valikoima on laajempi. Yritykset voivat viedä tuotteitaan tai palveluitaan ulkomaille helpommin ja sitä kautta työllistää enemmän ihmisiä. Ulkomaille voi lähteä töihin tai opiskelemaan. Osa maksamistamme veroeuroista menee Suomen EU-jäsenmaksuihin.

Aikaisemmin museo-oppaana työskennellessäni sain keskustella monien lottien ja sotaveteraanien kanssa. Heidän viestinsä oli selvä. Usein he halusivat sanoa, että huolehtikaa te nuoret siitä, ettei enää koskaan jouduta sotaan.

Euroopan valtioiden yhteistyön tärkein tehtävä alusta asti on ollut ylläpitää rauhaa Euroopassa. Sitä se on edelleenkin, vaikka nykypäivän turvallisuusuhkat ovat moninaisia. Ihminen tuudittautuu helposti turvallisuuden tunteeseen, mutta maailmanpolitiikka on viime aikoina ollut välillä huolestuttavaa seurattavaa.

Oikeusvaltioperiaate on osa kestävän rauhan projektia, ja siksi EU:n on pidettävä lujasti kiinni oikeusvaltioihanteesta. Rauhan ei saa antaa särkyä. EU:n on edistettävä rauhaa paitsi Euroopassa myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Hyvää Eurooppa-päivää!

Inna Kallioinen

KOL:n liittohallituksen jäsen

Mikä kuuluu kaikille?

Mielipidekirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 4.5.2018.

Moni taho on lähtenyt mukaan translain uudistamiseen tähtäävään Setan ja Trasekin Kuuluu kaikille -kampanjaan. Me Rovaniemen Keskustaopiskelijoissa RoKessa emme voi kaikkia kampanjan vaatimuksia kannattaa. Yleinen kokouksemme päätti tehdä aiheesta tämän kannanoton, koska myös kattojärjestömme KOL on ilmoittautunut kampanjan tukijaksi.

Translakia pitäisi mielestämme uudistaa vastuullisesti nykypäivään ottaen huomioon lakimuutosten mahdolliset vaikutukset. Nykyisen translain sterilisaatiovaatimus loukkaa ihmisen oikeutta koskemattomuuteen ja perheeseen. Lainsäätäjän pitäisi loukkaamisen sijasta suojella näitä oikeuksia.
Sukupuolten välille on rakennettava aitoa tasa-arvoa. Ketään ei saa pakottaa sukupuolen perusteella tiettyyn muottiin. Naisena voi olla monenlainen, ja miehenä voi olla monenlainen. On lukuisia aivan yhtä oikeita tapoja olla nainen tai olla mies.

Ihminen voi myös olla synnynnäisesti biologisesti jotain muuta, jolloin puhutaan intersukupuolisuudesta. Juridisia sukupuolia on Suomessa vain kaksi, joten lääkärin on päätettävä intersukupuolisen vauvan juridinen sukupuoli. Ehkä tarvitsisimme juridiseen käsitteistöön intersukupuolisuuden tai muunsukupuolisuuden käsitteen.

Nykylaista välittyy vanhanaikaiset sukupuolikäsitykset. Siinä sukupuoltaan vaihtavalta henkilöltä edellytetään, että hän kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Mikä on naisen rooli, mikä miehen? Vuonna 2018 ei kuuluisi edellyttää keneltäkään elämistä missään sukupuoliroolissa.

Koemme kuitenkin osan Kuuluu kaikille -kampanjan vaatimuksista ongelmallisina. Siinä nimittäin vaaditaan, että sukupuolen juridisen vahvistamisen pitäisi perustua henkilön omaan ilmoitukseen ja olla mahdollista iästä riippumatta.

Sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti ovat erilliset käsitteet. Identiteetti määräytyy henkilön oman kokemuksen perusteella. Biologisen sukupuolen olemassaoloa on mahdotonta kieltää. Jos henkilön kokemus omasta sukupuolesta on vahvasti toinen kuin biologinen sukupuoli, voidaan sukupuolen ulkoisia tekijöitä muuttaa lääketieteen avulla.

Sukupuoli-identiteetti kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa, mahdollisesti läpi elämän. Suomessa alle 18-vuotiailla on oikeus osallisuuteen heitä koskevissa asioissa, mutta päätöksiä lapset eivät tee yksin. Päätös sukupuolen vaihtamisesta on liian suuri asia jätettäväksi lapsen omalle vastuulle.

Ajaudumme harmaille vesille, jos juridisia käsitteitä ryhdytään määrittelemään kokemusten perusteella. Se voisi johtaa laintulkintavaikeuksiin ja väärinkäytöksiin. Sukupuolella on suuri merkitys tietyissä terveyspalveluissa. Miten tämä ratkaistaisiin, jos rekistereihin merkitty sukupuoli saattaisi olla jotain muuta kuin henkilön biologinen sukupuoli? Ongelmallisiksi muodostuisi myös rajanveto siinä, mitä henkilökohtaista sukupuolikäsitystä tukevia lääketieteellisiä tai kosmeettisia toimenpiteitä yhteiskunnan kuuluu kustantaa, kun lain edessä jokaista on kuitenkin kohdeltava yhdenvertaisesti.

Toivomme, että translakia uudistetaan. Ei kuitenkaan millä tahansa tavalla vain uudistamisen ilosta, vaan vastuullisesti ja harkiten.

Eniten toivomme suvaitsevaa asenneilmapiiriä: sitä, että jokainen ihminen hyväksytään sellaisena kuin hän on. Ihminen on vapaa olemaan muotissa tai muotin ulkopuolella, rakentamaan roolinsa itse. Vastuu asenneilmapiiristä kuuluu meille kaikille.

Laura Rahko, RoKen puheenjohtaja

Inna Kallioinen, RoKen hallituksen jäsen

ΧΡΙΣΤΟΣ ΑΝΕΣΤΗ – ortodoksinen pääsiäinen

Viikonloppuna juhlittiin uudestaan pääsiäistä, nimittäin vanhan ajanlaskun eli juliaanisen kalenterin mukaista pääsiäistä. Ortodoksit melkein ympäri maailmaa viettävät pääsiäistä sen mukaan. Pääsiäisaika kestää yhtä kauan kuin sitä edeltävä paasto eli 40 päivää.

Olen ortodoksi. Suomi on ainoita paikkoja, joissa me ortodoksit vietämme pääsiäistä samaan aikaan muiden kanssa. Olen aina aikaisemmin ollut pääsiäisen aikaan Suomessa, joten minulle oli nyt ensimmäinen kerta täällä Belgiassa saada viettää vanhan ajanlaskun mukaista ortodoksista pääsiäistä.

Kummitätini ehdotti, että tutustuisin Brysselissä hänen hyvään ystäväänsä, Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerinä toimivaan suomalaiseen ortodoksisen kirkon pappiin isä Heikki Huttuseen. Kävin muutama viikko sitten Euroopan kirkkojen konferenssissa vierailulla, ja isä Heikki ehdotti, että voisin osallistua hänen mukanaan ortodoksisen pääsiäisen viettoon tänä viikonloppuna.

Perjantaina romanialaiseen ja kreikkalaiseen kirkkoon

Perjantaina teimme kirkkokierroksen. Ortodoksinen kirkko on kansainvälinen ja monikulttuurinen. Ensimmäisenä menimme kuuden maissa romanialaiseen ortodoksiseen kirkkoon Biserica Ortodoxa Romana Sfantul Nicolaeen. Se sijaitsi eläväisellä alueella. Kirkkorakennus oli muutettu katolisesta kirkosta ortodoksikirkoksi. Kunnostustyö oli edelleen kesken.

Paikka oli täynnä kirkkokansaa. Mukana oli paljon perheitä. Laulu oli uskomattoman kaunista, ja myös kieli kuulosti kauniilta. Isä Heikki käänsi minulle välillä.

Siirryimme ratikalla toiseen kohteeseemme, joka oli kreikkalainen ortodoksinen kirkko Patriarcat Oecumenique Archeveche de Belgique Cathedrale Orhodoxe. Siellä Benelux-maiden metropoliitta Athenagoras piti palveluksen, ja tämäkin paikka oli aivan täynnä. Myös tämä kirkko oli muutettu katolisesta ortodoksiseksi.

Kirkon ulkopuolella oli poliisipartio, koska ristisaattoon osallistui varmaankin tuhat ihmistä! En ole aiemmin ollut mukana näin isossa ristisaatossa, ja kokemus oli hieno! Ristisaatto on ortodoksinen tapa kiertää kirkko tai mennä kirkon ulkopuolelle kulkueessa laulaen ja tuohukset kädessä. Ristisaaton jälkeen palasimme sisälle kirkkoon Kristuksen hautaikonin ali.

 

 

 

 

 

Isä Heikki tunsi piispa Athenagoras Peckstadtin ja kävi palveluksen jälkeen juttelemassa tämän kanssa.  Saimme sunnuntaiksi kutsun piispan mukaan Bruggeen. Minulle tämä oli aivan ainutlaatuinen kutsu!

Lauantaina yökirkkoon

Lauantaina osallistuimme pienessä Pyhän Siluanin ja Pyhän Martinin ortodoksisessa kirkossa Saint-Gillesin kaupunginosassa yöpalvelukseen. Se alkoi kello 23.30, mutta olimme paikalla jo ensimmäisten joukossa, koska luulimme sen alkavan jo aikaisemmin. Isä Heikki oli ottanut mukaan minulle kirjan, josta saatoin seurata palveluksen kulkua suomeksi.

Ristisaatto oli erilainen kuin Suomessa. Kirkko sijaitsi tavallisessa kerrostalossa, joten kiersimme kirkon kolmesti kadun ja sisäpihan kautta. Ristisaaton lopussa papit koputtivat kirkon oveen.

 

Tämä oli tunnelmallinen yökirkko. Olen melkein jokaisena pääsiäisenä osallistunut yökirkkoon  Järvenpään ortodoksisessa kirkossa, joten tuntui tutulta olla pikkukirkon palveluksessa. Isä Heikki toivotti kirkossa myös suomeksi ”Kristus nousi kuolleista” ja minä osasin siihen vastata ”Totisesti nousi”.

Palveluksen lopussa on paastonneille ortodokseille tarkoitettu ehtoollinen. Pääsiäisyön palvelus ortodokseilla kestää aika myöhään. Monissa kirkoissa, täälläkin, on palveluksen jälkeen yhteinen ateria. Oli ilo saada osallistua tilaisuuteen kirkon yläkerrassa yhdessä paikallisten seurakuntalaisten kanssa.

Piispan kyydissä Bruggeen sunnuntaina

Sunnuntaiaamuna menimme jälleen kreikkalaiseen kirkkoon. Olin edellisyönä kotona vasta niin myöhään, että menin palvelukseen vähän myöhässä. Juuri sopivasti ehdin kuitenkin kuulemaan, kun evankeliumi luettiin suomeksi! Palveluksessa käytettiin lukuisia kieliä.

Lopussa piispa jakoi punaiset pääsiäismunat. Ne kuuluvat ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen ja symboloivat ylösnousemusta. Jo lapsuudesta nämä pääsiäiskirkossa jaettavat pääsiäismunat ovat jääneet mieleeni.

 

 

 

 

Hyppäsimme isä Heikin kanssa piispan kyytiin. Lähdimme kohti kaunista vanhaa Bruggen kaupunkia, joka sijaitsee reilun tunnin päässä Brysselistä ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Piispa on aiemmin ollut Bruggessa vuosien ajan pappina.

 

Menimme paikallisen seurakunnan pääsiäislounaalle. Tunnelma oli iloinen! Ortodoksit olivat lainanneet katoliselta kirkolta käyttöönsä isompaa kirkkosalia, jossa tilaisuus järjestettiin.

 

 

 

 

Nyyttäriperiaatteella seurakuntalaiset olivat tuoneet pöytään tarjoiluja, ja ruuat olivat kerrassaan herkullisia juhlatarjoiluja. Saimme myös nauttia elävästä musiikista. Tunnelma oli kansainvälinen, sillä paikalla oli monista eri maista lähtöisin olevia ihmisiä. Keskusteluja kuuli käytävän monilla eri kielillä.

Tänä vuonna sain siis kaksi unohtumatonta pääsiäiskokemusta! Ensimmäinen oli Italiassa Venetsiassa ja Roomassa katolisen pääsiäisjuhlinnan näkeminen ja toinen osallistuminen täällä Belgiassa Brysselissä ja Bruggessa ortodoksiseen pääsiäiseen. Näistä molemmista kokemuksista olen kiitollinen!

Tuttuja ja tuntemattomampia kokemuksia

Sain tällä viikolla osallistua kahteen mielenkiintoiseen poliittiseen tilaisuuteen. Toinen oli minulle aivan uusi kokemus, toinen tuttu ja turvallinen. Molemmista sain uutta ajateltavaa.

Rovaniemen keskustaopiskelijoiden hallitus kokoontui. Olen tällä hetkellä vain hallituksen varajäsen. Saimme RoKeen viime vuonna niin paljon uusia aktiivisia opiskelijoita, että me ”vanhat” toimijat annoimme mielellämme tilaa uusille. Olen tänä vuonna Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen, joten pääsen siltä paikalta seuraamaan valtakunnalliselta tasolta opiskelijapolitiikkaa.

Olen asunut jo parin vuoden ajan muualla kuin Rovaniemellä ja tehnyt opintojani etäopiskeluna. RoKe on minulle kuitenkin niin läheinen yhteisö, että sen toimintaan haluan osallistua asuinpaikastani riippumatta opiskelujen loppuun asti.

Lähdin RoKen toimintaan aikoinaan mukaan ylioppilaskunnan edarivaalien alla. Olin vaaleissa ehdokkaana, mutta minulle yllätyksenä tulin valituksi edustajistoon. Vuosina 2015-2017 toimin edariryhmämme puheenjohtajana, ja sitä kautta tulin tiiviimmin mukaan RoKen toimintaan. Olin myös RoKen hallituksen tiedotusvastaava.

Miksi RoKen kokous, johon Skypen kautta Brysselistä käsin osallistuin, oli nyt niin hyvä kokemus? Oli ihana ja turvallinen tunne huomata, miten samankaltaista ajattelua sieltä löytyi taas oman ajatteluni kanssa ja miten kypsää ja monipuolista keskustelua voimme käydä erilaisista aiheista. RoKe on vieläkin minulle läheisin poliittinen viiteryhmäni, vaikka tällä hetkellä se on maantieteellisesti kauimpana.

Erilaiset mielipiteet ovat elämässä luonnollinen asia. Politiikassa on toivottavaa, että erilaisia mielipiteitä halutaan ja kyetään perustelemaan ja käymään asiallista vuoropuhelua sekä  tarvittaessa muovaamaan omaa mielipidettä käydyn keskustelun perusteella. Eri mieltä oleminen ei ole aina hauskaa, ja joskus se vaatii sisua ja rohkeutta. Joskus hyvä ja perusteellinenkin keskustelu vain vahvistaa mielipiteiden erilaisuutta.

RoKen toiminnassa mielipiteiden erilaisuutta ja avointa keskustelua on kokemusteni mukaan aina arvostettu. Se on ihailtavaa! Mutta kuten sanottu, on myös ihanaa, että voimme jakaa samankaltaisia mielipiteitä.

RoKe on ensimmäisestä kokouksesta asti antanut minulle hyvän kasvuympäristön kasvaa rohkeaksi ja vastuulliseksi vaikuttajaksi. Toivon, että sen saman RoKe tarjoaa tulevaisuudessa vielä monelle muulle.

Entä sitten se uusi poliittinen kokemukseni? Sain kutsun Brysselin Kansallisseuran Nuorten järjestämään kaikille avoimeen tilaisuuteen, jossa aiheena oli Kokoomuksen Eurooppa-linjan kehittäminen. Tilaisuudessa puhujana oli Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajuutta tavoitteleva ja Euroopan komissiossa työskentelevä Aura Salla.

Totta kai halusin mennä tähän erittäin kokoomushenkiseen tilaisuuteen, kun tällainen ainutlaatuinen tilaisuus tarjoutui. Minusta oli äärimmäisen mielenkiintoista kuulla toisen puolueen Eurooppa-linjasta sekä näkökulmista sote-uudistukseen.

Puolueiden tilaisuudet on monesti tietysti tarkoitettu omalle puolueväelle tai potentiaalisesti puolueesta kiinnostuneille. Politiikka on kuitenkin vuoropuhelua puolueiden, poliitikkojen ja oikeastaan lopulta ihan kaikkien välillä. Omien tilaisuuksien ovien avaaminen ja toisten tilaisuuksiin osallistuminen voi lisätä ymmärrystä ja parantaa vuorovaikutusta.

Aura Salla aloitti puheensa sydämen sivistyksestä. Se on minullekin tärkeää. Se on myös Keskustalle tärkeää. Monet arvot politiikassa ovat sellaisia, että ne voidaan jakaa. Ja on hyvä, jos niitä jaetaan.

Jokaisen meistä ympärille rakentuu jonkinlainen kupla. Elämme siinä maailmassa, jonka näemme ympärillämme. Kaikille maailma on ainakin hiukan erilainen. Välillä on hyvä uskaltaa astua vähän oman kuplan ulkopuolelle ja laajentaa sitä.

Astumalla oman kuplan ulkopuolelle ja kuuntelemalla tarkoin korvin toisen puolueen linjauksia huomaa, miten monesta asiasta voimme olla samaa mieltä ja miten yhteistä arvopohjaa voimme jakaa. Kuitenkin samalla havainnollistuu käytännössä se, miksi oman puolueeni koen kaikista läheisimmäksi ja miksi juuri sen osa haluan olla.

Yksin matkustaminen on avartava kokemus

Viimeinen Italian matkablogin osa käsittelee yksin matkustamista, turvajärjestelyjä ja majoituksia.

En ole aikaisemmin kovin paljoa matkustellut yksin paitsi Rovaniemen ja Etelä-Suomen väliä… Lomamatkoja ulkomaille en ole aiemmin tehnyt yksin. Kokemuksena tämä oli avartava!

 

Kuten monet tietävätkin, niin minulle sattui alkuvuodesta Nizzan matkalla tosi ikävä varkauskokemus. Se ei johtunut omasta huolimattomuudestani, enkä olisi voinut sitä mitenkään estää. Se heikensi vahvasti turvallisuuden tunnetta.

Minua pelotti tämän varkausjutun jälkeen ajatuskin ulkomaille lähtemisestä ja yksin olemisesta, mutta olin jo lyhyen ajan päästä muuttamassa harjoitteluun Brysseliin. Pelko piti siis käsitellä ja voittaa nopeasti. Mielestäni se onnistuikin, koska ei minua ole Brysselissä pelottanut.

Mutta kyllä silti mietin ennen tätä Italian matkaa, uskallanko lähteä Etelä-Eurooppaan yksin, kun vieläpä aiemmin lukioryhmän kanssa Roomassa ollessamme yhdessä huoneessa kävi varkaita yöllä. Nyt matkan jälkeen olen niin iloinen, että minulla riitti rohkeutta!

Yksin matkustamisen plussat ja miinukset:

+ voi tehdä ihan mitä itse haluaa, valita itseä kiinnostavat kohteet ja omasta mielestä kivoimmat ruokapaikat
+ voi liikkua miten haluaa (eli voin kävellä paljon)
+ kiireettömyys, aikataulujen ja suunnitelmien vapaus
+ helpompaa tutustua uusiin ihmisiin
+ opettavaista

– kokemuksia on kivaa jakaa toisten kanssa
– matkakavereista on juttuseuraa
– turvattomuus: yksin matkustaessa pitää olla koko ajan tosi tarkkaavaisena, jotta välttäisi ongelmatilanteet
– mahdollisissa ongelmatilanteissa matkaseurasta voi olla tukea

Omat turvallisuusvinkkini:

  • Ole tarkkaavainen koko ajan.
  • Säilytä paidan alla passipussissa passia, rahaa ja pankkikortteja. Pidä lompakossa vain päivän käyttörahat.
  • Käytä hotellihuoneen kassakaappia.
  • Jos ei ole kassakaappia, piilota tärkeät tavarat ympäri huonetta.
  • Huomioi, että avomallisesta laukusta ja repusta on erittäin helppoa varastaa ruuhkassa tavaroita.

  • Laita oven eteen esteitä yöksi: kukaan ei pääse huoneeseen aiheuttamatta meteliä.
  • Pidä huolta, että joku tietää, missä menet.
  • Ole selvillä maan suuntanumerosta ja mieluiten lataa kännykkään 112 suuntanumerolla. Senhän pitäisi toki toimia Euroopassa käsittääkseni ilmankin suuntanumeroa, mutta eipä vaan välttämättä toimi käytännössä. Jos tulee tilanne, jossa tarvitset todella apua, niin numeron pitää olla nopeasti ulottuvilla.

Majoitukset:

Venetsia, Bernardi Semenzato, ***, 1 yö 35 €

Hotelli sijaitsi Cannaregion alueella tunnelmallisella kapealla kujalla. Hotellilta käveli tärkeimmille nähtävyyksille ja juna-asemalle noin vartissa.

Hotelli oli sympaattinen. Olin varannut huoneen, jossa ei ollut omaa wc:tä. Sain kuitenkin vessallisen huoneen! Huoneessa ei ollut kassakaappia.

Erinomainen hintalaatusuhde. Ainoa huono puoli oli, että äänieristys oli jokseenkin huono, ja huoneeseen kuului alapuolelta kadun ravintolasta ääniä. Hotellin respahenkilö puhui enimmäkseen italiaa, mutta oli tosi ystävällinen. Aamiainen ei kuulunut hintaan.

Yöjuna Venetsiasta Roomaan, Trenitalia, makuupaikka noin 80 €

Matka jännitti minua etukäteen, mutta oli erittäin positiivinen kokemus! Olin neljän paikan makuuhytissä ainoa matkustaja. Peittona oli pelkkä lakana, joten yöksi oli syytä pukeutua lämpimästi.

 

 

Monti Palace Hotel, **** 2 yötä yht. 124,75 €

Todella laadukas ja turvalliselta vaikuttava hotelli. Varasin tämän jostain huipputarjouksesta! Respahenkilökunta puhui hyvää englantia ja oli erittäin avuliasta.

Huone oli viihtyisä ja todella siisti, ja siivooja oli järjestellyt myös levällään olleet tavarani päivän aikana siistimpään järjestykseen 😀

Hotelli sijaitsi Cavourin metroaseman vieressä. Siitä oli Colosseumille ainoastaan noin 10 minuutin kävelymatka.

Aamiainen sisältyi hintaan, ja se oli monipuolinen ja hyvä. Paras aamiainen, mitä olen Italian hotelleissa nähnyt!

 

 

 

 

 

 

Nyt ihanan pääsiäislomamatkan jälkeen on kiva palata huomenna kiinnostavien töiden pariin.