Poliittinen kenttä on monivärinen

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 16.8.2019.

”Kaikki ihmiset haluavat samoja asioita – turvallisuutta, toimeentuloa, rakkautta, seksiä, viihdettä, vapautta.” Näin kirjoittaa kokoomuksen Jukka Nissinen (K-U 12.8.).

Perustarpeet ihmisillä ovat biologisena olentona varsin samankaltaiset. Kukaan ei selviä ilman ravintoa. Untakin tarvitsemme, samoin liikuntaa. Lajin jatkumisen kannalta osan pitää lisääntyä. Siinä se. Aika yksinkertaista.

Sivistyneessä yhteiskunnassa elämä on kuitenkin monimutkaisempaa. Ihmiset haluavat tosiasiassa varsin erilaisia asioita, kun perustarpeet on riittävän hyvin täytetty.

Osalle päämäärä voi olla takoa rahaa. Osa tyytyy pienempiin tuloihin, jotta voi tehdä mielekästä työtä tai käyttää aikaa enemmän perheen kanssa tai harrastuksissa.

Jollekin viihdettä on luonnossa rauhoittuminen, elokuvat tai kupillinen kahvia ystävän seurassa ja jollekin benjihyppy toisella puolella maapalloa. Joku haluaa seksiä saadakseen lapsen, toinen nautinnon vuoksi ja kolmas ei ollenkaan.

Äänestäjä voi valita monien vaihtoehtojen väliltä. Voi valita oikeiston, vasemmiston tai poliittisen keskustan. Tänä kesänä eräs viisikymppinen mies kertoi minulle periaatteestaan olla äänestämättä. Vapaassa yhteiskunnassa äänioikeuden saa jättää käyttämättäkin.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista yhdessä. Puolueet haluavat eri asioita, mutta halutessaan niiden on mahdollista löytää paljon yhteistä. Puolueita yhdistää ylevien arvojen tavoittelu, mutta painotukset ja keinot tavoitteiden saavuttamiseen ovat erilaisia.

Jukka Nissinen kirjoittaa puolueiden jakolinjasta, joka hänen mielestään on oikeisto ja vasemmisto. Hän unohtaa mainita omaleimaisen poliittisen keskustan, joka Suomessa on ollut pitkään merkittävä ja vaikuttava voima poliittisella kentällä.

Keskustalle ominaista on usko ihmisyyteen: politiikkaa pitää tehdä ihmisiä varten. Puolueen aate kiteytyy vastuulliseen vapauteen, jossa ihminen on itse vastuussa omista valinnoistaan, mutta ottaa toiminnassaan huomioon toiset ja kantaa vastuuta ympäristöstään.

Keskusta on maltillisesti keskellä, mutta ei laimeasti oikean ja vasemman välissä. Molempien kanssa se kykenee tekemään yhteistyötä ja muutoinkin pyrkii sovittelemaan yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Se on aktiivinen ja keskusteleva kansanliike, jossa jokainen jäsen saa äänensä kuuluviin. Se on yli sata vuotta vanha, mutta katsoo vahvasti tulevaisuuteen ja on mukana etsimässä ratkaisuja aikamme haasteisiin.

Kokoomusvaltuutetunkin on yleissivistävää tiedostaa se, miten moninapainen poliittinen kenttä meillä Suomessa on. Se on rikkautta.

Siitä olen Nissisen kanssa samaa mieltä, ettei kenenkään kuulu hallita maailmaa yksin. Yhteistyötä tarvitaan aina niin erilaisten ihmisten kuin puolueidenkin välillä. Maailma on monivärinen, ei mustavalkoinen.

Inna Kallioinen

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava

Tilinpäätöspuhe 3.6.2019

Keravan kaupunginvaltuustossa 3.6.2019 pitämäni Keskustan ryhmän tilinpäätöspuhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

Keravalla on totuttu kestävään, vakaaseen taloudenhoitoon. Kaupungin voimakas kasvu ja investoinneista aiheutuva huomattavan nopea velkaantuminen asettavat meille haasteita.

Keravalla työttömyysaste on vuonna 2018 ollut keskimäärin 9,1 %. Suunta on oikea, työttömyysaste on pienempi kuin edellisenä vuonna.  Siitä huolimatta on jälleen kerran ihmeteltävä, miksi meillä Keravalla on näin paljon työttömyyttä? Keravalta on loistavat kulkuyhteydet lähikaupunkeihin, ja työpaikkoja täälläpäin Suomea pitäisi olla riittämiin verrattuna muuhun maahan. Inhimillisestä näkökulmasta työ pitää parhaalla tavalla kiinni yhteiskunnassa ja luo varmuutta elämään.

Työllisyyden kohentumisessa koko Suomessa näkyvät maailmantalouden suhdanne ja Sipilän hallituksen aktiiviset toimet työllisyyden parantamiseksi. Kun hallitus vaihtuu tällaiseksi kuin se nyt hyvin todennäköisesti on vaihtumassa, Keravallakin on oltava jatkossa äärimmäisen tarkkoina siitä, että työllisyyskehityksen suunta pysyy oikeana. Toivon lämpimästi, että tuleva hallitus tekee menestyksekkäästi toimenpiteitä työllisyystavoitteidensa saavuttamiseksi, koska itsestään ilman toimenpiteitä tavoitteista tuskin tulee totta. Työllisyystavoitteissa onnistuminen tulee mittaamaan muodostuvan hallituksen onnistumista muutoinkin.

Keravalle rakennetaan paljon, erityisesti pieniä kerrostaloasuntoja, yksiöitä ja kaksioita. On kuitenkin huolehdittava siitä, että Keravalla on riittävästi myös isompia asuntoja. Elämäntilanteiden muuttuessa on toivottavaa, että Keravalta voi löytää itselleen myös isomman tai pienemmän kodin tarpeen mukaan.

Kestävän talouden näkökulmasta olemme huolissamme siitä, että huoltosuhde huononee huomattavasti. Keravalaisten työikäisten veronmaksajien määrän kasvu ei riitä kattamaan palveluja tarvitsevien ja käyttävien kuntalaisten määrän voimakasta kasvua. Siksikin on todella tärkeää huolehtia siitä, että työikäiset ja -kykyiset ovat mukana työelämässä ja että Keravalla edellytykset yrittämiseen ja ihmisten työllistämiseen ovat erinomaiset.

Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat yhä huolestuttavan korkealla tasolla ja aiheuttavat kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. Ratkaisuja sairauspoissaolojen vähentämiseen on peräänkuulutettu jo pitkään, mutta onko niiden vähentämiseksi tehty riittäviä toimenpiteitä?

Keravalla on tarpeen jatkaa tarkkaa taloudenpitoa. Kuten tarkastuslautakuntakin arviointikertomuksessa toteaa, kulut tulee pitää kurissa jatkossakin, jotta toiminta on tehokasta ja pystytään toteuttamaan laadukkaita palveluita kaupunkilaisille.

Historiaa kannattaa tutkailla sillä silmällä, mitä voisimme siitä oppia. Virheitä voi tehdä ja ne kuuluvat kokeilukulttuuriin. Mutta niistä pitää pystyä ottamaan opiksi. On kai jo aiemminkin tullut selväksi, että Keskustan ryhmän mielestä suunniteltaessa seuraavia investointeja pinnalle on arvoista nostettava erityisesti terveys sekä kestävä, ennakoitava talous.

Ryhmämme mielestä esimerkiksi erityisesti Keskuskoulun osalta pitää selvittää mahdollisuuksia purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa sen tilalle uusi, nykyaikainen ja sisäilmaltaan terve koulu. Uimahallihanketta sivusta seuranneena voi rakennusalan maallikkokin todeta, että korjausrakentamiseen liittyy isoja riskejä kustannusten arvaamattomuudessa ja rakennusurakan venymisessä.

Uskaltaakohan kukaan opettaja mennä remontoituun Keskuskouluun töihin, ja haluavatko perheet laittaa sinne lapsiaan? Opettajilta ja perheiltä kuulemamme palaute on ollut Keskuskoulun uudisrakentamista toivovaa.

Keskustan ryhmän mielestä tässä taloustilanteessa lisäyksiin on suhtauduttava tarkkuudella. On pohdittava, mihin kaikkeen meillä tosiasiassa on varaa nyt ja tulevaisuudessa, mikä on kaupunkilaisten kannalta tarpeellista ja mikä on vähemmän tarpeellista.

Keravalla on toteutettu monipuolisesti ja tuloksekkaasti ennaltaehkäiseviä hankkeita. Ryhmämme haluaa lausua erityiskiitoksen ennaltaehkäisevästä työstä, jossa esimerkiksi kirjasto, Sinkka ja liikuntapalvelut ovat kunnostautuneet. Kirjaston ja museon laadukkaalle pedagogiselle työlle pystytään toivottavasti antamaan tulevaisuudessakin pysyvät edellytykset.

Keskustan ryhmä kiittää Keravan kaupunginjohtajaa, virkamiehiä ja työntekijöitä työstä ja toivottaa rentouttavaa kesälomaa ja työniloa tulevalle syksylle. Toivomme, että tarkka ja kestävä taloudenpito ja tulokselliset hyvinvointia lisäävät toimet Keravalla jatkuvat tulevaisuudessakin. Olemme valmiit hyväksymään tilinpäätöksen. Hyvää kesää. Kiitos.

Punamultaista koulutuspolitiikkaa linjaamaan

Kirjoitus on julkaistu 14.5.2019 Suomenmaassa Puheenvuoro-palstalla.

Vaalitappio kirvelee ja pakottaa keskustan itsetutkiskeluun. Miten linja kirkastetaan? Mikä otetaan tulevaisuuden suunnaksi?

Nyt suuntana näyttää olevan hallitus. Päätös osallistua hallitusneuvotteluihin osoittaa vastuullisuutta. Aina on viisasta neuvotella.

Jos hallitusohjelmasta saadaan neuvoteltua hyvä, hallitusvastuu kannattaa. Ohjelmassa pitää näkyä keskustalainen kädenjälki.

Hallituksessa asioihin vaikuttaminen on helpompaa kuin oppositiossa. Hallitukseen ei saa haparoida vallanhimon tähden, vaan päästäkseen vetämään linjaa ja vaikuttamaan.

Punamultayhteistyö voi onnistuessaan tarjota ponnahduslaudan keskustan kannatuksen paranemiseen. Mielikuva punamultayhteistyötä tekevästä tai porvarihallitusta johtavasta keskustasta on erilainen, vaikka puolue ja sen arvot pysyvät samoina.

Historiaan peilaten kummallakin hallituspohjalla voi saada aikaan hyviä saavutuksia. Yksi punamultayhteistyön helmistä liittyy koulutukseen: peruskoulu.

Keskustan linjan kirkastamisessa voisi auttaa, jos ministerisalkkuja jaettaessa valittaisiin rohkeasti jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Siitä on jo liian kauan aikaa, kun Suomessa on viimeksi ollut keskustalainen opetusministeri. Marjatta Väänänen oli opetusministeri 1970-luvulla.

Usein opetusministerin salkku on ollut toiseksi suurimmalla puolueella. Se on arvokas salkku, jota kannattaa nyt tosissaan tavoitella, koska sille on paljon käyttöä.

Peruskoulussa on vahvistettava perustaitojen oppimista. Pitää etsiä keinot siihen, miten jokainen nuori saadaan suorittamaan toisen asteen tutkinto. Laadukas korkeakoulutus on turvattava, ja sen saavutettavuutta helpotettava.

Opetusministerin salkku on keskustan ulottuvilla, jos hallitusneuvottelut tuottavat tulosta. Keskustaopiskelijoiden mielestä opetusministerin salkun saaminen on kynnyskysymys hallitukseen menolle. Opetusministerin paikka mahdollistaa sellaiseen koulutuspolitiikkaan, jota tämä maa pitkästä aikaa tarvitsee.

Inna Kallioinen

Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Sydämellinen kiitos!

Sydämellinen kiitos kaikille minuun luottaneille 579:lle! Jokainen ääni on valtava luottamuksen osoitus. Olen niistä nöyrän kiitollinen kuten myös kaikesta saamastani kannustuksesta yli puolue- ja vaalipiirirajojen sekä suuresta työstä, jonka kampanjaani osallistuneet ovat tehneet.

Todella pettynyt ja surullinen olen myös. Mutta niin se on, että demokratiassa äänestäjät päättävät ja jokaisella on käytössä yksi ääni luottamuksen osoittamiseksi. Siksi vaalitulosta kunnioittaa, vaikka omissa silmissä se näyttää monestakin näkökulmasta surkealta ja maan suunta seuraavien neljän vuoden aikana hiukan pelottaa.

Unelmoin sellaisesta demokratiasta, jossa raha ja populismi eivät ratkaisisi niin paljoa. Sellaisesta, jossa myös ensikertaa ehdokkaana oleva taitava ehdokas, nuori ja melko tuntematonkin, voisi kovalla työllä yltää korkeisiin äänimääriin käyttämättä vaaleihin tolkuttomia summia rahaa.

Kampanjointi oli huikean opettavainen ja hieno kokemus. Aika intensiivinen myös, koska käytin vaalikampanjaani aikaa runsaasti ja sitoutuneesti. Parhaani tein, enkä yhtään enempää olisi voinut tehdä. En ollut asettanut henkilökohtaista äänimäärätavoitetta, ja tämä oli minulle eka kerta olla ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleihin verrattuna sain 500 ääntä enemmän nyt! Iloinen olen henkilökohtaisesti siitä, että tiedän saaneeni ääniä yli puoluerajojenkin ja pärjäsin erityisesti kaupungeissa, vaikka vaalit olivat Keskustalle vaikeat.

Parhaita onnistumisiani on se, että tiedän pystyneeni murtamaan ennakkoluuloja joidenkin silmissä, sekä erinomainen pärjääminen nuorisovaaleissa. Olen käyttänyt paljon aikaa sellaisten yleisöjen edessä, jotka eivät vielä ole äänioikeutettuja. Se on tulevaisuustyötä ja on hienoa, jos onnistuu lisäämään nuorten mielenkiintoa yhteiskuntaa kohtaan. Nuorilla on hyviä kysymyksiä, ja he ovat tarkkaavaisia kuuntelijoita.

Yksittäisiä ilon hetkiä mahtuu kampanjaan paljon. Ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on ollut parasta. Mainittakoon viimeiseltä kampanjaviikolta yllättävinä kohokohtina esimerkiksi aito hissipuhe hississä pyynnöstä tuntemattomille ihmisille sekä se, kun sain koululaiselta toiselta paikkakunnalta viestin, että hän on kaikkien ehdokkaiden joukosta valinnut minut esitelmänsä aiheeksi!

On myös monia hetkiä, jolloin on joutunut menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Nekin liittyvät ihmisten kohtaamiseen. Kampanjakentillä ihmiset voivat tulla juttelemaan ehdokkaalle mistä tahansa aiheista. Välillä mielestäni juttujen sävy on ollut liian loukkaava tai rasistinen. Silloin olen yleensä sanonut, että tuo on liian rumaa puhetta.

Nuorena naisena on lähtökohta erilainen kuin monilla muilla. Todennäköisesti tuleva pääministeri Antti Rinne kannusti menneellä vaalikaudella nuoria naisia synnytystalkoisiin, mutta niin on kannustanut kampanjakentillä moni muukin – että arvokkain tehtävä nuorena naisena olisi kantaa kortensa kekoon synnyttämällä. Tietenkin se on arvokasta. Toivoisin kuitenkin, että politiikassa enemmän puhuttaisiin esimerkiksi työelämän epävarmuudesta, jolla on osuutta alhaiseen syntyvyyteen.

Nuorena naisena monta kertaa on saanut miettiä sitäkin, onko kyseessä vaalit vai missikisat. Suomalaiseen kulttuuriin hiukan epäominaisella tavalla ehdokkaiden ulkonäköä arvioidaan todella paljon. Välillä kehut tuntuvat tosi kivoilta, mutta välillä se on selvää, että ulkonäön kehumisen sävy on sellainen, että sen tarkoitus on halventaa älyä. Olen kuitenkin ajatellut, että ihan hyvälle mielelle siitä on tullut, että aina minut on arvioitu kauniiksi kuin että olisi tultu sanomaan rumaksi… Vaikka välillä on tietysti ollut ”väärän värinen” mekko päällä. Pukeutumiseen pitänee kiinnittää enemmän huomiota jatkossa.

Onnea erityisesti Keskustan upean osaavista naisista Annika Saarikko, Katri Kulmuni, Hilu Kemppi, Eeva Kalli ja Hanna L. Kosonen, Uudeltamaalta läpi menneet Keskustan kokeneet Antti Kaikkonen ja Matti Vanhanen ja Uudenmaan muista läpimenijöistä työkaverini Pihla Keto-Huovinen (kok.) ja demareista rauhanneuvottelija Hussein Al-Taee (sdp).

Jännittävä vaalipäivä – muista äänestää!

Sunnuntai 14.4.2019 on vaalipäivä! Silloin pääset äänestämään omassa äänestyspaikassasi klo 9-20. Äänestyspaikkasi voit tarkistaa tämän linkin takaa. Minua voit äänestää Uudellamaalla numerolla 114.

Muistathan äänestää! Se on tapa vaikuttaa asioihin, kantaa vastuuta ja osoittaa, että kunnioitamme demokratiaa.

Nuorten ääni on saatava politiikassa paremmin kuuluviin. Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita kansanedustajia on vain yksi, ja kansanedustajien keski-ikä on melko korkea. Hyvät päätökset syntyvät yhdessä, erilaiset näkökulmat huomioiden. Nuorena ehdokkaana haluan, että päätösten tulevaisuuden vaikutuksia arvioidaan huolellisesti ja tehdään tulevaisuuden kannalta vastuullisia päätöksiä.

Tarvitaan kestävyyttä hyvinvointiin, sivistykseen, ympäristöön ja talouteen. Hyvinvointiyhteiskuntaa on kehitettävä vastuullisesti paremmaksi, mutta hyvinvointia ei voida rakentaa jatkuvan velkaantumisen varaan. Velat jäävät taakaksi tulevaisuuteen.

Suomen korkeasta osaamistasosta ja monipuolisesta sivistyksestä on pidettävä huolta. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Kun ihmiset ikääntyvät ja työikäisten määrä vähenee, on tavoiteltava yhä korkeampaa työllisyyttä. Avaimia korkeampaan työllisyyteen ovat laadukas koulutus ja yrittäjäystävällinen yhteiskunta.

Ilmastonmuutokseen pitää etsiä ratkaisuja nopeasti. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan monilla eri tasoilla. Pienenä maana Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija korkean osaamistasomme ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Voimme kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja uusiutuvan energian ratkaisuja ja viedä niitä maailmalle.

Nyt jännitetään vaalien tulosta! Tervetuloa käymään Keravalla vaalikahveilla tänään sunnuntaina klo 11-12 Puuvalon aukiolle. Illalla olen puoluetoimistolla vaalivalvojaisissa, joten voit yrittää bongata minut telkkarista!

Keskeneräinen tasa-arvo

Hyvää tasa-arvon päivää! On ilo saada juhlia omaa syntymäpäivääni samana päivänä. Tämä kirjoitus on julkaistu Vaalikynä-kirjoituksena Keski-Uusimaassa:

Tasa-arvo tehdään teoilla. On onni, että on saanut syntyä Suomeen. Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä kansainvälisesti vertaillen, mutta meilläkin riittää vielä tehtävää.

Naisten keskipalkat laahaavat miesten keskipalkkoja matalammalla tasolla. Siihen on monia syitä. Osa palkkaerosta voidaan selittää työn määrällä ja muilla seikoilla, mutta osittain ilmiö on selittämätön.

Lakimiesliiton palkkatutkimuksen mukaan naisjuristin palkka on 82 prosenttia miesjuristin palkasta. Selittämätön palkkaero on 7,6 prosenttia. Se on aika iso luku.

Naisvaltaiset alat ovat usein pienipalkkaisempia kuin miesvaltaiset alat. Työpaikat sijoittuvat usein julkiselle sektorille.

Naisille lasikatto voi muodostaa esteen uralla etenemiselle. Ainakin pörssiyhtiöiden ylin johto on miesvaltaista porukkaa.

Miesten menestymisessä ei tietenkään ole mitään vikaa. On paljon osaavia ja ahkeria miehiä.

Yhtä lailla on kuitenkin osaavia ja ahkeria naisiakin. Koulussa kympin tyttöjä on melkein joka luokalla, mutta työelämässä yhä vain harva nainen etenee huipulle.

Toki yksi syy voi olla sekin, että naiset eivät halua hakeutua ylimpään johtoon. Mutta mikä on syy siihen?

Politiikan keinoin voidaan etsiä keinoja työelämän ja perheen helpompaan yhteensovittamiseen. Voidaan yrittää ratkaista yksi tulevaisuuden yhteiskunnan ja työelämän haaste eli alhainen syntyvyys. Tärkeää on esimerkiksi se, että työelämän murroksenkin keskellä luodaan vakautta nuorten ihmisten urille.

Toimivia keinoja tuskin löydetään ilman naisia. Politiikassakin me naiset olemme olleet pysyvästi aliedustettuina. Koskaan historian saatossa ei vielä ole käynyt niin, että puolet kansanedustajista olisi ollut naisia.

Lasikatot on tarkoitettu rikottaviksi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3., mutta tekoja tasa-arvon tukemiseksi voidaan tehdä joka päivä.

Inna Kallioinen

opiskelija, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava

eduskuntavaaliehdokas (kesk.)

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii monenlaisia toimia

Nuoret marssivat viime viikolla ilmastolakon merkeissä. Itse olin töissä, joten en osallistunut.

Ilmastonmuutos on valtava haaste koko ihmiskunnalle. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kaikilla tasoilla: yksilötasolla, kuntien ja valtion tasolla sekä kansainvälisesti.

Tärkeää on hyödyntää Suomen korkea osaamistaso: pitää kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja viedä sitä muualle maailmalle. Vaikka Suomen päästöt muodostavat vain pienen osuuden maailman päästöistä, mielestäni meidän pitää Suomessakin ottaa ympäristönäkökulmat vahvasti huomioon. Jos kaikki ajattelevat, että itse ei tarvitse toimia “kun on vain niin pieni tekijä”, niin mikään ei muutu paremmaksi.

Ilmastonmuutos on herättänyt monet nuoret kiinnostumaan yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Minullekin juuri ympäristöasiat olivat suurin syy siihen, miksi kiinnostuin seuraamaan politiikkaa jo lapsena, vaikka puoluetoimintaan lähdin mukaan vasta viime eduskuntavaalien jälkeen.

Ystäväni haastoi minut kertomaan, miten huomioin arjen pienissä teoissa ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Tässä vastaus haasteeseen!

Nämä ovat minun pieniä ilmastotekojani arjessa:

  1. Kävelen paljon. Lyhyet matkat kuljen pääsääntöisesti kävellen.
  2. Syön kasvispainotteisesti ja tykkään kasvisruuista. En kuitenkaan ole kasvissyöjä enkä haluaisi kasvissyöjäksi alkaa. Monipuolinen ruokavalio on mulle sopiva.
  3. Suosin valinnoissani kotimaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Silloin tuote tulee läheltä.
  4. Lajittelen biojätteet, muovit, lasit, metallit, paperit, pahvit ja sekajätteet.
  5. Energiaa säästän esimerkiksi niin, että lattialämpö ei ole korkea ja lämmitän saunaa vain harvoin. Sähkösopimukseni on aurinkosähköä.
  6. Kaupassa valitsen isoja pakkauskokoja, jos tuotteelle vain on käyttöä. Silloin jätettä syntyy vähemmän.

Entäs mun vaalikampanja? Vaalikampanjassani otetaan ympäristöasiat huomioon näin:

  1. Mun kampanjatuote ovat Suomessa valmistetut välipalakeksit. En halua jakaa turhaa muovikrääsää.
  2. Esitteet on painettu Suomessa kotimaiselle paperille.
  3. Pyrin mahdollisuuksien mukaan kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä. Monesti se ei kuitenkaan ole mahdollista, kun pitää kuljettaa tavaroita ja aikataulut ovat tiukkoja.
  4. Pinssejä on tilattu vain pieni määrä – sellaisen saa pyytämällä.

Olen myös nostanut ympäristöasioita aktiivisesti esiin niillä vaikuttamisareenoilla, joilla jo vaikutan! Esimerkiksi olen vaatinut, että Kerava olisi lähtenyt mukaan Hinku-kuntien verkostoon. Hinku-kunnat asettavat kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Ne haluavat erityisesti lisätä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Lue lisää Hinku-asiasta blogikirjoituksestani.

Pitäisikö kannabis laillistaa?

Ei pitäisi! Kaikkiin huumeisiin liittyy terveydellisiä riskejä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee huumausaineiden osalta säännöllisesti esiin kannabiksen laillistaminen ja huumausaineiden käytön dekriminalisointi eli rangaistavuuden poistaminen. Nämä nousevat esiin välillä myös vaalikoneissa ja -paneeleissa.

Tällä hetkellä huumausaineiden laiton käyttö tuomitaan Suomessa huumausaineen käyttörikoksena (rikoslaki 50.2a§). Huumausaineen käyttörikoksesta voi seurata sakkorangaistus tai enimmillään lyhyt vankeusrangaistus, mikä lienee kuitenkin harvinaista. Sallittua kannabiksen käyttö on lääkärin määräyksestä lääkinnällisiin tarkoituksiin, koska joihinkin sairauksiin se on toimivin lääke.

Kannabis on suomalaisten eniten käyttämä huume. Kannabiksen laiton käyttö, hallussapito, maahantuonti ja levittäminen sekä hamppu- eli kannabiskasvien kasvattaminen on kiellettyä Suomessa ja monessa muussa maassa.

Kannabiksen käyttö on yleistynyt varsinkin nuorten keskuudessa. Noin viidesosa 15-69-vuotiaista suomalaisista on kokeillut sitä. Jos huumausaineiden hankkiminen tehtäisiin helpommaksi, niiden käyttö todennäköisesti yleistyisi entisestään.

Vaikka kannabis on suhteellisen lievä huume verrattuna moniin muihin huumausaineisiin, sen käyttöön liittyyy riskejä ja se aiheuttaa riippuvuutta. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa ahdistus- ja sekavuustiloja, masennusta ja muita mielenterveyden häiriöitä tai laukaista skitsofrenian. Käyttäjä ei voi ennakolta tietää, millä tavoin huumausaine häneen vaikuttaa.

Kannabiksen runsas käyttö voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisen elämään. Se voi haitata koulunkäyntiä ja työntekoa ja syrjäyttää yhteiskunnasta.

Valtion verotulojen kasvulla ei voi kannabiksen laillistamista kestävästi perustella. Saatavuuden helpottuessa ja käytön yleistyessä päihteistä aiheutuvat kansanterveydelliset ja -taloudelliset haitat lisääntyisivät.

Päihdepolitiikassa huomio pitää suunnata huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn ja huumeriippuvaisten nopeaan hoitoonohjaukseen. Vaarallisia aineita ei kuitenkaan saa laillistaa. Fokuksen pitää olla siinä, että huumeiden käyttöä pyritään vähentämään.

Käy YouTubesta katsomassa mun video tästä aiheesta.

Naisissa on voimaa

Hyvää naistenpäivää! Meissä naisissa on voimaa, rohkeutta ja kauneutta. Tänään on aika juhlia sitä.

Joskus valitetaan sitä, miksi vietetään vain naistenpäivää, mutta ei miestenpäivää. Missä on tasa-arvo?

Ehkä se on kuitenkin ihan ok, että naisten kunniaksi on yksi päivä vuodessa.

Vaikka Suomessa olemme sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaa kansainvälisesti vertaillen, meilläkin on vielä tehtävää jokapäiväisen tasa-arvon parantamiseksi. Olin Brysselissä harjoittelussa viime keväänä. Osallistuin siellä naistenpäivän tiimoilta useisiin tapahtumiin. Monet naiset Etelä-Euroopan maista keskusteluissa osoittivat ihailua Suomea ja Pohjoismaita kohtaan tasa-arvoasioissa.

Palkkatasa-arvon tavoittelemisessa esimerkiksi riittää edelleen tehtävää meillä Suomessakin. Naisten keskipalkat laahaavat kaukana miesten keskipalkoista. Naisvaltaiset alat ovat pienipalkkaisia. Naisille lasikatto voi muodostaa esteen uralla etenemiseen. Ainakin pörssiyhtiöiden ylin johto on aika miesvaltaista porukkaa.

Siinä ei tietenkään ole mitään vikaa. Meillä Suomessa on osaavia, hyviä ja taitavia miehiä.

Ongelma on kuitenkin siinä, että ihan yhtä lailla meillä on osaavia, hyviä ja taitavia, kunnianhimoisia ja tavoitteellisia naisiakin. Koulussa kympin tyttöjä on melkein joka luokalla, mutta työelämässä vain harva nainen etenee huipulle.

Politiikan keinoin voidaan etsiä keinoja esimerkiksi työelämän ja perheen helpompaan yhdistämiseen. Voidaan myös yrittää ratkaista yksi yhteiskunnan ja tulevaisuuden työelämän kannalta haasteellinen ongelma: alhainen syntyvyys.

Keinoja tai ratkaisuja tuskin kuitenkaan löydetään ilman naisia. Politiikassakin me naiset olemme olleet aliedustettuina, toistaiseksi pysyvästi. Koskaan historian saatossa ei ole päässyt käymään niin, että puolet kansanedustajista olisivat olleet naisia.

Olisiko jo aika muutokseen? Minun mielestäni olisi, mutta valinnat ovat aina äänestäjien käsissä. Itsekin olen eri vaaleissa äänestänyt niin hyviä miehiä kuin hyviä naisiakin, silloinkin kun valinnanvaraa on ollut runsaasti. Muutokseen tarvitaan valinta.

Inna Kallioinen

eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat YTHS:n palveluiden piiriin

Nyt on aihetta meillä opiskelijoilla iloon! Nimittäin pitkään tavoiteltu uudistus meni 1.3.2019 läpi, ja ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluiden piiriin vuonna 2021. Tähän asti YTHS:n palvelut ovat olleet vain yliopisto-opiskelijoille.

Laki yhtenäistää AMK-opiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon palvelut koko Suomessa. Palveluihin ei tule merkittäviä muutoksia.

Opiskelijaterveydenhoidon erityisasema on nyt siis turvattu. Tämä on upea juttu meille opiskelijoille ja monen opiskelijajärjestön pitkällisen vaikuttamistyön tulosta.

YTHS on minulle hyvin tuttu paitsi opiskelijana myös siksi, koska olen ollut opiskelijaedustajana YTHS:n valtuuskunnassa ja Rovaniemen pisteen johtokunnassa. Ne ovat olleet mielenkiintoisia oppimisen paikkoja ja niiden kautta on päässyt oppimaan paljon sote-asioista.

Tästä aiheesta iloitsimme lääkärikansanedustaja, eurovaaliehdokas Pekka Puskan kanssa jo ennakkoon, kun törmäsimme Vantaalla!