Meitä keravalaisia on noin 35 000. Se on suuri määrä ihmisiä pienessä kaupungissa. Joukkoon mahtuu eri ikäisiä aikuisia, lapsia ja nuoria. Ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.
Töihin Keravalta tai Keravalla
Suuri osa meistä keravalaisista työikäisistä käy töissä muissa kunnissa. Siksi on tärkeää, että Keravalta on toimivat joukkoliikenneyhteydet lähikaupunkeihin ja lentokentälle sekä junaliikenteen aikatauluihin nähden hyvin ajoitetut sisäiset bussiyhteydet. On hyvä tavoite lisätä kaavoituksen avulla asema-alueen parkkitilaa sekä autoille että pyörille, koska monelle nämä liityntäpysäköintipaikat mahdollistavat sen, että pisin osuus työmatkasta voidaan taittaa julkisella kulkuneuvolla. On hienoa, että meillä Keravalla on kaksi juna-asemaa! Junalla töissä käymisen on oltava kätevää myös Saviolta käsin.
Pienemmällä osalla keravalaisista työpaikka sijaitsee omassa kotikaupungissa Keravalla. Lyhyt työmatka sujuvoittaa arkea. Keravalle olisi mahdollisuus saada lisää työpaikkoja houkuttelemalla tänne lisää yrityksiä. Keravan valttikortti yrityksiä ajatellen on sen sijainti sekä pääkaupunkiseutua edullisempi vuokrataso. Kaavoituksen avulla voimme parantaa yritysten toimintaympäristöä Keravalla.
Työttömyys haasteena
Kuten koko Suomessa Keravallakin työttömiä on liikaa ja työllisyysaste pitäisi saada korkeammaksi. Keskeisin ratkaisu työllisyysasteen kohottamiseen on mielestäni uusien työpaikkojen luominen. Lisäksi yrityksiä voidaan kannustaa palkkaamaan työtön töihin, ja työttömiä voidaan ohjata työllistymismahdollisuuksia lisääviin koulutuksiin.
Erityisesti nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen herättävät huolta. Lienee mahdotonta laskea tarkasti yhden syrjäytyneen hintaa yhteiskunnalle, mutta on sanomattakin selvää, että hinta on kallis. Nuorisotyöttömyyden estäminen on sekä sosiaalisista ja terveydellisistä että taloudellisista syistä ensiarvoisen tärkeää. Meillä Keravalla etsivä nuorisotyö ja Ohjaamo auttavat nuoria, ja niiden toiminnasta voidaan muissa kunnissa ottaa Keravalta jopa mallia. Nuoren hätään on havahduttava ensimerkeistä. Nuoren elämässä jo muutama kuukausi voi tuntua ikuisuudelta.
Miten työllä luodaan hyvinvointia?
Luonnollisesti työn on oltava taloudellisesti kannustavaa. Työstä ansaitsee palkan, ja palkan on oltava parempi kuin työttömänä saatavien tukien ja etuuksien. Suomessa on oltava mahdollisuus rikastua ahkeralla työnteolla ja yrittämisellä – näin estetään osaavan ja hyvin koulutetun työvoiman aivovuoto ulkomaille.
Työllä on merkitys kuitenkin myös tekijänsä henkiselle hyvinvoinnille. Työ luo hyödyllistä sisältöä ja rytmiä arkielämään. Työ pitää ihmisen virkeänä ja aktivoi. Työyhteisö tarjoaa elämään yhden sosiaalisen ympäristön lisää. Parhaimmillaan mielekkäässä työssä saa samalla hyödyntää osaamistaan ja oppia uutta.
Työ on hyvinvointivaltion peruspilari. Tekemällä työtä ja maksamalla veroja huolehdimme siitä, että nekin yhteiskunnan jäsenet, jotka eivät voi työskennellä, saavat perusoikeudet turvaavat palvelut. Huolehdimme siitä, että Suomessa lapset ja nuoret saavat laadukkaan koulutuksen ja että jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskeluun katsomatta heidän vanhempiensa sosioekonomiseen asemaan. Huolehdimme, että sairauksiin voidaan antaa asianmukaista hoitoa ja että vanhuksille voidaan antaa apua siinä vaiheessa, kun omat voimat eivät enää riitä pitämään huolta itsestä. Perusoikeudet kuuluvat meistä jokaiselle. Työ ei saa muodostua ihmisarvon mittariksi.
Työhön ja työpaikkojen luomiseen pitää työikäisiä ja -kykyisiä kannustaa, jotta säilytämme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen.
Kerava on työllisyysnäkökulmasta mahdollisuus. Tehdään siitä menestystarina. Yhdessä.
