Tämä vastine on julkaistu 21.11.2017 Keski-Uusimaassa.
Yhteiskunnan rajallisia resursseja on käytettävä viisaasti. Siksi yhteiskunnan tarjoamaa apua ja tukea pitää kohdentaa niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.
Maksuttoman ehkäisyn päämäärä eli aborttien ja seksitautien vähentäminen on tavoittelemisen arvoinen. Kaupunginvaltuutettu Miila Halonen toteaa vastineessaan (K-U 17.11.), että maksuttoman ehkäisyn 25 vuoden ikärajaa on perusteltu myös sillä, että ikäryhmässä moni on taloudellisesti vaikeuksissa. Hän mainitsee minun sivuuttaneen kirjoituksessani (K-U 15.11.) sen, että Suomessa terveys ja seksuaaliterveys on jakaantunut. Epäilemättä koulutus ja sosioekonominen asema korreloivat seksuaaliterveyteen ja aborttilukuihin.
Meidän nuorten 18-24-vuotiaiden aikuisten ikäryhmässä köyhyys on kaikista yleisintä. Tilastokeskuksen mukaan ikäryhmästä 26,5 % on pienituloisia (2015). Kuitenkin selkeä enemmistö ikäryhmästä ei ole pienituloisia. Moni on jo työelämässä ja saa palkkaa.
Siksi mietinkin, voitaisiinko nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistää ja aborttien määrää vähentää jollain maltillisemmalla ja kaupungille pitkällä aikatähtäimellä kustannuksiltaan edullisemmalla toimenpiteellä. Voitaisiinko kohderyhmä esimerkiksi rajata tarkemmin?
THL:n tilastoista selviää, että Suomessa tehdään Pohjoismaista väkilukuun suhteutettuna vähiten raskaudenkeskeytyksiä. Enemmistö abortin tehneistä naisista on tilastojen mukaan ilmoittanut käyttäneensä jotain ehkäisyä. Vaikka epätoivottujen raskauksien ja aborttien määrä on pyrittävä minimoimaan, samalla on valitettavasti hyväksyttävä yhteiskunnan tukitoimien rajallinen vaikuttavuus. Lienee epätodennäköistä, että mittavillakaan tukitoimilla päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, jossa jokainen raskaus olisi toivottu.
Kunnissa on kokeiltu erilaisia maksuttoman ehkäisyn malleja. THL esittää Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassaan 2014-2020 toimenpiteenä, että kunnat tarjoaisivat alle 20-vuotiaille heidän valitsemansa ehkäisyn maksutta. Lisäksi todetaan, että alle 25-vuotiaiden ehkäisyn tukeminen on tärkeää. Voisiko sopiva ja riittävä tuki 20-25-vuotiaille olla jotain muuta kuin kaiken tarjoaminen ilmaiseksi?
Seksitaudit ovat Suomessa yhä yleisempi ongelma varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. Tämän vuoksi kaupunginkin intresseissä voisi olla pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja vähentämään tartuntojen määrää esimerkiksi tarjoamalla helposti saavutettavasti ja maksuttomasti kondomeja niitä haluaville.
Halonen summaa, että terveydestä huolehtimiseen tarvitaan motivaatiota, tietoa, taitoa, palveluiden saavutettavuutta ja rahaa – kaikkia niitä. Elämä, kuten myös ehkäisy, on valintoja, joissa asenne ratkaisee paljon. Kaupunki ei voi tehdä valintoja nuoren aikuisen puolesta, mutta kaupunki voi yrittää vaikuttaa asenteisiin.
Erilaisten vaihtoehtoisten nuorten ja nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistävien tukimuotojen punnitseminen jatkuu poliittisissa neuvotteluissa vastuullista keravalaista mallia etsien ja sellainen toivottavasti löytäen. Tärkeää on myös pyrkiä keksimään keinoja toisen rakenteellisen ongelman eli nuorten köyhyyden vähentämiseen esimerkiksi ehkäisemällä työttömyyttä – näin uskoakseni voidaan tukea nuorten aikuisten edellytyksiä huolehtia itse itsestään.
Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Keskustan valtuustoryhmän pj., Kerava