Budjettipuhe 12.12.2017

Pidin tämän Keskustan ryhmän budjettipuheet 12.12.2017 Keravan kaupunginvaltuustossa – ensimmäinen ryhmäpuheeni ryhmänjohtajana.

Arvoisa puheenjohtaja,

Hyvät valtuutetut ja kuulijat,

Bästa lyssnare,

Olemme siinä iloisessa tilanteessa, että voimme pitää nousukauden puheenvuoroja. Tällä hallituskaudella Suomen talous on saatu yhdessä käännettyä mukaan maailmantalouden nousuun. Talous Suomessa piristyy, bruttokansantuote kasvaa, työllisyys paranee, työttömyys alenee, palkkoja nostetaan. Paikallistasolla saimme Keravalla budjettineuvotteluissa neuvotella siitä, millaisia lisäyksiä teemme, eikä meidän tarvinnut leikata ja karsia.

Meillä Keravalla menee taloudessa muihin kuntiin verrattuna erittäin hyvin. Monilla mittareilla mitattuna olemme kuntien parhaimmiston joukossa. Keravalla taloutta on pitkään hoidettu viisaasti ja tarkasti. Voimme olla edelliselle valtuustolle kiitollisia siitä, että taloudellisesta näkökulmasta kaupunki on jätetty erinomaiseen kuntoon. Siitä on meidän uusien päättäjien helppoa jatkaa talouden suunnittelua. Huolta on pidettävä siitä, että talous säilyy tasapainoissa tulevaisuudessakin.

Keskusta on omaan kuntavaaliohjelmaamme peilaten tyytyväinen moniin budjetissa näkyviin ratkaisuihin. Meidän on katsottava tulevaisuuteen: tehtävä vastuullisia ratkaisuja tämän päivän lapsille ja nuorille.

Yksi tärkeä kuntavaaliteemoistamme oli harrastustakuu eli se, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa. Harrastukset ovat monia ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan, ja ne luovat ihmiselle osallisuuden tunnetta. Nyt päätettävä budjetti antaa hyviä avaimia tähän tavoitteeseen pyrittäessä, koska kulttuurin ja liikunnan avustukset lisääntyvät. Lisäresursseja on varattu nuorisotyöllekin, ja kirjaston nuorisokirjastovirkailija kokoaikaistetaan.

Kerava ryhtyy tarjoamaan Vantaan mallin mukaisesti maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Tässä ikäryhmässä nuorilla ei vielä juuri ole omia tuloja, joten yhteiskunnan tuki seksuaaliterveydestä huolehtimiseen ja epätoivottujen raskauksien ehkäisyyn on perusteltavissa. Tämä saavutettu kompromissiratkaisu on tasapainoinen malli aikuistumiseen kuuluvan oman vastuunoton ja yhteiskunnan sopivien tukitoimenpiteiden välillä. Jotta toimenpiteellä päästään tavoiteltuihin tuloksiin eli raskaudenkeskeytysten määrän vähentymiseen ja seksuaaliterveyden lisäämiseen, on meidän muistettava pitkäjänteisyys. Toivottavaa siis on, että nyt tehdystä päätöksestä tulee pitkäaikainen käytäntö eikä vain kokeilu.

Taloussuunnitelmakaudella teemme Keravalla suuria investointeja. Investoinnit painottuvat koulujen rakentamiseen. Ne palvelevat tulevaisuuden keravalaisia ja rakentavat Keravaa perheille, lapsille ja nuorille ystävällisemmäksi ja toimivammaksi kaupungiksi.

Investointeja on tarkan taloudenpidon seurauksena aikaisemmin lykätty tulevaisuuteen, ja siksi Keravan velkataakka nyt tuplaantuu lyhyen ajan sisällä. Velkataakan voimakkaan kasvun takia meidän on pystyttävä priorisoimaan, mitkä investoinnit ovat tällä hetkellä välttämättömimpiä Keravan kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta ja mitkä voidaan tehdä myöhemmin. Tulevaisuudessa tarkasteltava on myös mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia malleja hankkeiden toteuttamiseen: esimerkiksi monitoimihallia tulevaisuudessa pohdittaessa on tarkasteltava kaupungin takausmahdollisuuksien käyttöä työkaluna liikuntapaikkarakentamisessa. Vaikka lainojen korkotaso on tällä hetkellä matala, on meidän velkaantuessamme varauduttava siihen, että korkotaso voi nousta huomattavastikin.

Ikäihmisiä emme saa unohtaa. Monilla nyt päätetyillä toimenpiteillä luomme hyvinvointia erityisesti lapsille, nuorille ja perheille. Ikäihmisiin on suhtauduttava yhdenvertaisina keravalaisina. Kaikki me keravalaiset olemme yhtä tärkeä osa kaupunkiamme. Taloussuunnittelussa on tärkeää huomioida myös iäkkäämpien keravalaisten hyvinvointi ja tarpeet.

Talousarviossa rahaa on varattu ensisuojan perustamiselle. Ryhmämme mielestä tässä asiassa naapurikuntien kanssa on pyrittävä yhteistyöhön kustannusten säästämiseksi. Myös ensisuojan sijainti tulee harkita huolellisesti.

SOTE- ja maakuntauudistus toteutuu toivottavasti suunnitelmien mukaan vuonna 2020. Laaja poliittinen yhteisymmärrys vallinnee siitä, että Suomi tarvitsee SOTE-uudistuksen, ja moneen kertaan sitä onkin jo yritetty siinä kuitenkaan onnistumatta. Toivotaan siis, että tällä kertaa onnistutaan ja saadaan aikaan pitkällä aikajänteellä ja koko maatamme ajatellen hyvä, toimiva ja kestävä malli. Nyt Keravan taloussuunnitelma on tehty ohjeistuksen mukaisesti tukeutuen olemassa olevaan lainsäädäntöön eli luvuissa ei ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia Keravan talouteen. Kuten tiedetään vaikutukset tulevat olemaan kuitenkin merkittäviä ja on hyvä, että niihin varaudutaan ja ne pidetään mielessä kaikkia ratkaisuja nyt tehtäessä.

Johtamisella on merkittävä vaikutus henkilöstön hyvinvointiin. Tulevana vuonna on kiinnitettävä erityistä huomiota SOTE-sektorin muutosjohtamiseen.

Henkilöstön sairauspoissaolojen erittäin suuri määrä tarkoittaa, että meidän on pystyttävä itsekriittisestikin pohtimaan, mistä ne voivat kertoa. Voisimmeko lisätä henkilöstön työhyvinvointia poliittisilla päätöksillä, voitaisiinko niin vähentää sairauspoissaoloja? Ainakin tavoitteeksi on otettava, etteivät sairauspoissaolot lisäänny nyt haasteellisena muutosaikana, sillä sairauspoissaoloista kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia.

Arvoisa puheenjohtaja

Nostamme vielä esiin kaksi huolestuttavaa asiaa. Eriarvoistumiskehitys ja yhteiskunnan turvallisuuskysymykset ovat aikamme suuria haasteita. Ne linkittyvät keskeisesti myös toisiinsa.

Eriarvoistuminen on vakava asia. Siihen on pyrittävä meidän Keravallakin puuttumaan. Meillä on oltava valmiutta innovatiivisiin ratkaisuihin. Icehearts-toimintamallilla, jonka otamme käyttöön, pystytään toivottavasti ehkäisemään erityisesti poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä.

Tutkimukset osoittavat, että Suomessakin koulutus on eriarvoistunut ja koulutustaso periytyy helposti seuraavalle sukupolvelle. Haluaisin elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi yhtäläiset ja todelliset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta. Voisiko Kerava olla innovatiivinen edelläkävijä tämän ongelman ratkaisemisessa? Kouluilla ja harrastuksilla on merkittävä rooli pyrittäessä edistämään koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Itsenäisyyspäivänä meitä keravalaisia järkytti suru-uutinen Keravalla tehdystä henkirikoksesta, jonka uhri oli 16-vuotias tyttö. Haluan Keskustan valtuustoryhmän puolesta ottaa osaa tytön läheisien suruun.

Tällaiset uutiset pysäyttävät varsinkin, kun ne tapahtuvat lähellä omaa arkea ja elämänpiiriä. Myös päättäjänä ne pysäyttävät miettimään. Arjen turvallisuudesta on kaupunginkin pidettävä huolta valppaasti. Järkyttävien yksittäistapausten ei toisaalta pidä antaa vaikuttaa liikaa turvallisuudentunteeseen, mutta kun yksittäistapaukset eivät enää ole kaupungissamme yksittäisiä, on pohdittava, millaisia toimenpiteitä voidaan ja pitäisi tehdä niiden estämiseksi.

Rikollisuuden, mielenterveysongelmien ja päihteiden riskikäytön väliset yhteydet on tiedostettava, ja on tarkasteltava sitä, voitaisiinko päihde- ja mielenterveystyötä Keravalla parantaa. Moniviranomaisyhteistyöhön perustuvan Ankkuri-mallin käyttöönotolla Keravalla pyritään nuorten rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseen, mikä on tärkeä askel kaupungin turvallisuuden parantamisessa. Olemme kuitenkin sen kysymyksen äärellä, onko Keravalla tarvetta muillekin konkreettisille turvallisuutta lisääville toimenpiteille, joista voi aiheutua kustannusvaikutuksiakin.

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

100-vuotias itsenäinen Suomi on yhdessä rakennettu Suomi. Myös Keravaa on rakennettava yhdessä paremmaksi ja elinvoimaisemmaksi kaupungiksi – kaupungiksi, jossa on eri elämänvaiheissa hyvä ja turvallista elää, asua, tehdä työtä ja yrittää nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungiksi, jossa pidämme huolta itse itsestämme ja toinen toisestamme, emmekä unohda meistä ketään. Pidetään mielessä budjetin lisäksi arjen teoissamme, että osallisuus luo onnellisuutta, syrjäytyminen sitä syö.

Taloudenpidossa meidän on tavoiteltava hyvää keskitietä. Mietitään huolellisesti mihin rahamme riittävät, mutta ei lykätä tarpeellisia investointeja liikaa. Ollaan rohkeita, ja ollaan valmiita kehittämään myös uutta.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman. Kiitämme kaupunginjohtajaa, virkamiehiä, valtuustoryhmiä ja kaikkia valtuutettuja kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme rauhallista joulunaikaa.

Linjapuheeni KOL:n liittokokouksessa Turussa 12.11.2017

Pidin tämän esittelypuheen Keskustan Opiskelijaliiton liittokokouksessa 12.11.2017 Turussa pyrkiessäni liittohallituksen varapuheenjohtajistoon. Jäin äänestyksessä kolmanneksi, mutta tulin valituksi liittohallituksen jäseneksi eli juuri siihen tehtävään, johon alunperin ensisijaisesti pyrinkin. Kiitos!

Hyvä liittokokous,

Olen Inna Kallioinen Rovaniemen Keskustaopiskelijoista.

Opiskelen oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Aiemmin olen opiskellut informaatioverkostoja Aalto-yliopistossa. Olen kiitollinen, että olen saanut kokea, millaista on opiskella kahdessa erilaisessa yliopistossa, pääkaupunkiseudulla ja Lapissa, suuressa ja pienessä. Se on antanut vertailukohtia.

Poliittisesta toiminnasta minulla on kokemusta Rovaniemeltä ja kotikaupungistani Keravalta, jossa Keskusta on vielä pieni puolue. Olen iloinen, että keväällä minut valittiin kaupunginvaltuutetuksi ja Keskustan ryhmän puheenjohtajaksi ja poliittiseksi neuvottelijaksi.

Tiedän siis omakohtaisesti, millaisia konkreettisia haasteita Keskusta kohtaa etelän kaupungeissa. Toisaalta meillä on näissä paikoissa loistavat mahdollisuudet kasvuun ja rakentavaan kaupunkipolitiikkaan.

Opiskelijapolitiikkaan olen osallistunut ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä, Keskustan edariryhmän johtajana, RoKen hallituksen jäsenenä ja YTHS:n valtakunnallisissa ja paikallisissa luottamustehtävissä. Nämä tehtävät ovat antaneet arvokasta kokemusta.

Minulle on tärkeää, että eri puolilla Suomea voi opiskella ja että opiskelijat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta on pidettävä tiukasti kiinni ja koulutuksen eriarvoistumista vastaan on tehtävä valppaasti töitä. Sosioekonominen tausta ei saa olla este opiskelulle.

KOLlin on oltava mukana vaikuttamassa, että myös pienet yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tulevaisuudessakin tarjota laadukasta koulutusta.

Opiskelijoiden äänen on kuuluttava puolueen sisällä. Keskustan tulevaisuudenhaaste on saada nuoret kiinnostumaan politiikasta.

Toinen haaste on lisätä kannatusta kaupungeissa ja pääkaupunkiseudun tuntumassa. Keskustan on oltava luotettava ja uskottava vaihtoehto myös kaupungeissa. Haasteisiin löydetään ratkaisut yhdessä. Haasteet käännetään mahdollisuuksiksi.

KOLlin on oltava jatkossakin aktiivinen, raikas ja kantaa ottava yhteiskunnallinen vaikuttaja. Jäsenillemme olemme innostava, opettava ja erilaisuutta rikkautena arvostava yhteisö.

Olen kiinnostunut opiskelija-asioista ja haluan olla mukana vahvistamassa KOLlin toimintaa koko maassa. Toivon, että liittohallituksen ja kentän välinen keskustelu jatkuu aktiivisena. Toivon, että liittohallitukseen ja sen puheenjohtajistoon saadaan monipuolista osaamista, opiskelijoita erilailta aloilta ja eri puolilta Suomea.

Haluaisin antaa kokemukseni liittomme käyttöön varapuheenjohtajana ja pyydän teiltä siihen luottamusta.

Kiitos.

Sivistys on avain

Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous on käynnissä Turussa. Emopuolue Keskustan periaateohjelmaa uudistetaan. Emopuolueen periaateohjelmaluonnos sisältää myös KOLlin toiminnan kannalta keskeisiä ajatuksia.

Sain osallistua syksyllä Keski-Uudellamaalla Järvenpään keskustan järjestämään periaatteiltaan, jossa paikallispoliitikot Kokoomuksesta, Vasemmistoliitosta ja Vihreistä kommentoivat luonnosta Keskustan uudeksi periaateohjelmaksi. Olin positiivisesti yllättynyt ja iloinen siitä, miten perusteellisesti eri puolueista tulevat kaupunkipoliitikot olivat käyneet läpi tulevan periaateohjelmme. He hahmottivat Keskustan sen kautta mielikuviaan paljon raikkaampana puolueena, varteenotettavana vaihtoehtona.

Ei ihme, sillä periaateohjelma Tasapainossa eteenpäin on viisas ja aatteellinen. Se on syvällistä pohdintaa. Keskustan tärkeät arvot ja periaatteet on kuvattu siinä aikaa kestävästi, tässä hetkessä.

Periaateohjelmaluonnoksessa todetaan, että ”sivistyneet ihmiset luovat paremman yhteiskunnan. Sivistys on avain hyvään elämään. Jokaisella meistä on rajaton kyky kasvaa ihmisenä ja kansalaisena, murtaa sisäiset kahleemme. Vapaus on myös sitä, että ihminen voi toteuttaa itseään ja oppia läpi elinkaaren.”

Laaja-alainen sivistys luo hyvinvointia. Oppimiseen ja sivistykseen on oltava mahdollisuus jokaisella. Sosioekonominen asema ei saa olla este opiskelulle.

Sivistysteema näkyy ja sen on näyttävä tulevaisuudessakin läpileikkaavasti ja monipuolisesti KOLlin työssä kuten myös Keskustan kaupunkipolitiikassa.