Maanantait vaihtuivat Keravalla huomaamatta tiistaiksi

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu 4.9.2017 Keski-Uusimaassa.

Keravan kaupunginhallitus on kesäkuussa päättänyt siirtää itseään ylemmän toimielimen eli kaupunginvaltuuston kokoukset maanantai-illoilta seuraaville tiistai-illoille. Ikävää ja noloa aikataulumuutoksessa on se, että siitä ei tiedotettu hyvissä ajoin edes kaikkia asianosaisia.

Huomasin sattumalta elokuun lopussa kaupungin nettisivuilta, että kokouksille ilmoitetut päivämäärät olivat vaivihkaa vaihtuneet kesän aikana eri päiviksi kuin mitkä olin samoilta sivuilta aiemmin kesällä kalenteriini merkinnyt. Olisi ollut kaupunginhallitukselta reilua ja asiallista sekä hyvää hallintoa osoittavaa tiedottaa tarkasti, selkeästi, näkyvästi ja hyvissä ajoin aikatauluja koskevasta muutoksesta kaikkia valtuutettuja tai ainakin ryhmänjohtajia, jolloin tieto olisi kulkenut ryhmiin. Oletettavasti myös osa kaupunkilaisista haluaisi seurata kokouksia, joten muuttuneiden kokousaikojen näkyvä tiedottaminen olisi ollut avointa paitsi valtuutettuja myös kaikkia kaupunkilaisia kohtaan.

Luulen, että itseni lisäksi monella muulla valtuutetulla voi olla kaupunginvaltuuston kokousten lisäksi syksylle joitain muitakin suunnitelmia ja sovittuja menoja. Niiden siirtäminen enää tässä vaiheessa voi olla vaikeaa. Erityisen hankalia myöhäisessä vaiheessa tietoon saatavat aikataulumuutokset lienevät nuorten ja työssäkäyvien valtuutettujen kannalta. Valitettavasti esimerkiksi minulle aiheutuu aikataulumuutoksesta useita päällekkäisyyksiä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola kertoi Facebookin Kerava – Politiikka -ryhmässä kaupunginhallituksen tehneen päätöksen valtuuston puheenjohtajan päätettyä aikataulumuutoksesta. Toinen – kaupungin kautta kuultu – teoria valtuuston kokousten siirtämisen syystä on se, että kaupunginhallitus päätti siirtää omat kokousaikataulunsa tiistaiksi, minkä sinänsä ei tietenkään suoranaisesti luulisi vaikuttavan toisen toimielimen kokousaikoihin.

Selittelyjä kokousaikojen muuttamiselle lienee monia, eikä minulle ainakaan ole juuri merkitystä, oliko syynä alun perin kaupunginhallituksen puheenjohtajan vai valtuuston puheenjohtajan toive. Merkitystä itselleni kaupunginvaltuutettuna on sillä, että kalenterissani on oikeat illat varattuina valtuuston kokouksille, ja demokratian hyvän toteutumisen kannalta sillä, että kaikilla valtuutetulla, keravalaisilla ja virkamiehillämme on tiedossa oikeat kokouspäivämäärät.

Hyvät herrat, arvoisat puheenjohtajat, ylimieliseltä vaikuttavan menettelyn tilalle toivoisin avoimuutta ja reilua peliä. Se osoittaisi arvostusta demokratiaa kohtaan ja huomaavaisuutta 51 kaupunginvaltuutetun ajankäyttöä kohtaan.

Inna Kallioinen

oik. yo., opiskelija
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän pj.
Kerava

Herkullista pinaattikaurapuuroa!

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Nyt laajenee tämän blogin aihepiiri ihan uusille vesille, nimittäin ruokaohjeisiin 🙂

Kuten monet tietävätkin olen vannoutunut puuron ystävä ja melkein joka aamun aloitan kaurapuurolla. Puuron kanssa maistuvat parhaiten tuoreet tai pakastetut marjat tai piltit ja usein ripottelen päälle kanelia ja kardemummaa. Puuro sopii ruuaksi joskus myös muille aterioille.

Olen kiinnostunut käyttämieni elintarvikkeiden puhtaudesta ja terveellisyydestä ja kaupassa kiinnitän mm. valitsemieni tuotteiden ravintosisältöihin paljon huomiota. Haluan, että pääosa syömästäni ruuasta on terveellistä ja usein terveellinen ruoka on maukasta.

Lottakanttiinin lounaslistalta bongasin kesällä pinaattilaatikon. Se kuulemma tehdään vähähän ohrapuuron tapaan uunissa. Rakastan pinaattia, mutta en pidä ohrapuurosta, joten innostuin tästä ajatuksesta googlettelemaan erilaisia pinaattipuuro-ohjeita. En kuitenkaan löytänyt oikein mieleistäni.

Kesäloman kunniaksi kehittelin oman reseptin, jonka on testiryhmä testannut ja kaikkien mielestä puuro maistui hyvältä (eikä testiryhmä siis koostunut mistään terveysruokaintoilijoista).

Tässä on resepti, jos joku haluaa ja uskaltaa kokeilla:

TERVEELLINEN PINAATTIPUURO (1 annos)

n. 1/4 dl ruisleseitä (sisältää paljon kuitua 39 g / 100 g ja proteiinia 15 g / 100 g. Jos ruis ei sovi sinulle, laita tilalle kaurahiutaleita.)
n. 3/4 dl luomukaurahiutaleita (kuitua 11 g / 100 g ja proteiinia 14 g / 100 g)
2-3 pakastepinaattikuutiota (Kotimaista! Pinaatti sisältää mm. K-vitamiinia ja rautaa)
ripaus kardemummaa (auttaa ruuansulatusta, tuo makua)
2 dl vettä
(1 tl spirulinaa – superfood, joka sisältää paljon proteiinia ja antioksidantteja ja jolla on lukuisia suotuisia terveysvaikutuksia)

Päälle:
ripaus kanelia (alentaa verensokeria, sisältää antioksidantteja)
marjoja / pilttiä / maitoa

Mittaa leseet, kaurahiutaleet, pinaattikuutiot, kardemumma ja vesi kattilaan ja hauduta puuroa sekoitellen 5-10 minuuttia, kunnes näyttää valmiilta. Sekoita valmiiseen puuroon spirulina, jos haluat käyttää sitä.

Keskusta kasvuun kaupungeissa

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 16.6.2017.

Keskustalla on aito mahdollisuus kasvuun kaupungeissa. Sitä kasvua pitää koko puolueen haluta tavoitella tosissaan aktiivisella ja avoimella politiikalla, jotta puolueen kannatus ei huononisi tulevaisuudessa. Kasvun saavuttamiseksi tarvitaan keskustalaisen arvomaailman esiin nostamista käytännön tasolla politiikassa. Samalla tarvitaan rohkeutta uudistua.

Arvostan sitä, että monella tapaa minua kokeneemmat valtuustoryhmäni jäsenet paikallisyhdistyksen johtokunnan kannustuksella valitsivat minut uutena ja nuorena kaupunginvaltuutettuna Keskustan valtuustoryhmän ryhmänjohtajaksi Keravalla. Keskusta on Keravalla pienpuolue: meille oli kuntavaaleissa vaalivoitto ryhmän koon kasvaminen kahdesta kolmeen.

Lautakuntapaikkaneuvottelujen lopputulos oli kuitenkin meille pettymys. Saimme paikkoja vähemmän kuin viime valtuustokaudella, eikä meille osoitettu paikkamäärä vastaa prosentuaalisesti vaaleissa saamaamme kannatusta. Näin käy, kun puolueiden ”huutovuorot” jaetaan toimielin kerrallaan, lähtien joka kerta vertailulukujen alkutilanteesta. Allekirjoitimme paikkajaon sopimuksen, koska muutoin meidät olisi voitu jättää jopa kokonaan ilman paikkoja.

Neuvottelujen lopputulos tuskin oli kiinni neuvottelijoidemme neuvottelutaidoista tai sitkeyden puutteesta. Laissa ole säädetty paikkajaon periaatteista, jolloin enemmistö voi päättää käytettävän periaatteen melko vapaasti. Suuret puolueet tavoittelevat paikkajaossa sokeasti vain omaa etua huomioimatta kokonaisuutta, koska asioiden valmisteluvaiheeseen liittyvän vallan lisäksi luottamustehtävistä maksettavat palkkiot ovat kaikille puolueille tärkeä tulonlähde.

Mielestäni paikkajaossa pitäisi huomioida kaikkien jaossa olevien lautakuntapaikkojen kokonaisuus ja antaa tästä kokonaisuudesta jokaiselle puolueelle sen vaaleissa saamaa kannatusta vastaava prosentuaalinen osuus. Näin demokraattinen vaalitulos saataisiin näkymään parhaiten myös asioiden valmisteluvaiheessa. En oleta, että lautakuntapaikkajako olisi keskustajohtoisissa kunnissa sen reilumpaa peliä. Mielestäni aiheesta pitäisi keskustella avoimesti enemmän sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla ja pohtia sitä, pitäisikö kunnallisten luottamustehtävien paikkajaon periaatteista säätää lailla.

Muita puolueita suhteellisesti vähäisempi osuus luottamuspaikoissa antaa toki Keravalla Keskustalle loistavan mahdollisuuden keskittää voimavaroja aktiiviseen valtuustotyöskentelyyn. Koska juuri kaupungit ovat Keskustalle kasvun paikkoja, olisi kuitenkin tärkeää, että lautakuntapaikkajako toteutettaisiin reilulla tavalla. Silloin keskustalaisia vaikuttajia pääsisi kaupungeissa ehkä paremmin mukaan asioiden valmisteluvaiheeseen ja toisaalta paikallisyhdistykset saisivat enemmän tuloja, jolloin rahaakin voitaisiin käyttää enemmän näkyvyyteen paikallistasolla.

Inna Kallioinen

oik. yo., opiskelija
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän pj.
Kerava

Kohtuullinen kokonaisuus Keravalla?

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.6.2017.

Minulla on ilo saada aloittaa Keravalla Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Keskustalla on rohkeutta uudistumiseen. Arvostan suuresti sitä, että monella tapaa minua kokeneemmat valtuustoryhmäni jäsenet Keravan Keskustan paikallisyhdistyksen johtokunnan kannustuksella valitsivat minut uutena ja nuorena kaupunginvaltuutettuna ryhmänjohtajaksi.

Keskustalla katse kasvuun

Keskustalla on aito mahdollisuus kasvuun kaupungeissa. Sitä kasvua tulemme Keravalla tavoittelemaan tosissamme tekemällä aktiivista ja avointa politiikkaa ja nimeämällä kaikkiin puolueellemme osoitettuihin luottamustehtäviin osaavat, motivoituneet ja hyvään vuorovaikutukseen kykenevät henkilöt. Saimme kuntavaaleissa Keravalla Keskustalle yhden valtuustopaikan enemmän kuin viimeksi. Paikallistasolla pienpuolueena se oli meille vaalivoitto. Juuri valtuusto on se kuntalain mukainen korkeinta päätösvaltaa kunnassa käyttävä ja kunnan toiminnasta ja taloudesta vastaava elin, jonne keravalaiset ovat valinneet edustajansa demokraattisesti suoralla vaalilla.

Sen sijaan muut kunnalliset luottamustehtävät puolueiden kunnallisjärjestöt jakavat keskenään neuvotellen taikka viimekädessä, jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, äänestämällä paikkajaosta valtuustossa. Keravalla neuvotteluissa saatiin aikaan sopimus. Siihen ovat oman puolueeni paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä sitoutuneet, vaikka olemmekin neuvottelujen lopputulokseen pettyneitä. Meille osoitettu luottamustehtäväpaikkamäärä ei vastaa prosentuaalisesti vaaleissa saamaamme kannatusta.

Allekirjoitimme sopimuksen, koska haluamme olla mukana kehittämässä Keravaa yhteistyössä muiden kanssa ja muutoin meidät olisi voitu jättää jopa kokonaan ilman paikkoja. Ilmoitimme tyytymättömyytemme käytettyyn jakoperiaatteeseen selkeästi muille neuvottelijoille neuvottelujen aikana ja niiden päätteeksi myös kirjallisena lausumana, joten mielestäni on oikeutettua ja äänestäjiä kohtaan reilua ottaa tämä aihe julkisesti esiin vielä neuvottelujen loputtua. Neuvotteluprosessin ruotiminen julkisesti jälkikäteen olisi epäasiallista, mutta neuvottelujen lopputulokseen kohdistuvalle kritiikille on kaikkien osapuolten oltava avoimia.

Kokonaisuus on kuten sen näkee

Valitettavasti jakoperiaate, jolla puolueet luottamustehtäväpaikat Keravalla keskenään jakoivat, ei johtanut tällä kertaa demokraattista vaalitulosta parhaiten mukailevaan lopputulokseen. Matemaattisilla laskutoimituksilla on helposti havaittavissa, että luottamuspaikkajaossa Keravalla suurimman ja toisiksi suurimman puolueen paikkamäärissä on sellainen epätasapaino, jolle vaalituloksen ainoastaan 168 äänen erosta niiden välillä on mahdotonta hakea perusteita erityisesti ottaen huomioon, että valtuustossa näiden puolueiden ryhmät ovat yhtä suuret.

Suurimman puolueen vaihtuminen ja puolueiden välisten voimasuhteiden kääntyminen Keravalla ilmeisesti koettiin niin suureksi vaalivoitoksi, että sen perusteella luottamuspaikat voitiin jakaa siten, ettei kannatusprosenteille tarvinnut antaa täyttä painoarvoa. Pienpuolueet olivat paikkajaossa häviäjiä, sillä ne eivät saaneet jaossa olleesta yli 150 luottamuspaikan ja niiden varapaikkojen kokonaisuudesta läheskään sitä osuutta, joka vaalituloksen mukaan olisi ollut perusteltua. Mutta ”kokonaisuus on kuten sen näkee”: se voidaan pilkkoa myös pienemmiksi kokonaisuuksiksi kuten Keravalla lautakuntapaikkajaossa tehtiin.

Kohtuuskin on katsojan silmissä

Toki on ymmärrettävää, että puolueet haluavat itselleen paljon paikkoja, koska niille kyseessä on vallan lisäksi merkittävä tulonlähde luottamustehtävien palkkioista maksettavan puolueveron takia. Neuvotteluissa tulisi tavoitella kohtuutta – sitä, ettei kukaan vaatisi enempää kuin kohtuudella on perusteltua. En pidä neuvottelutulosta, jota ei vaalimatematiikalla pysty kestävästi perustelemaan, kokonaisuutena kovinkaan kohtuullisena.

Todettakoon vielä, että en minä sinisilmäisesti oleta, että lautakuntapaikkajako olisi keskustajohtoisissa kunnissa sen reilumpaa peliä. Mielestäni aiheesta pitäisi keskustella avoimesti enemmän myös valtakunnallisella tasolla. Pitäisikö kunnallisten luottamustehtävien paikkajaon periaatteista säätää lailla, jotta tulevaisuudessa kansan kuntavaaleissa ilmaisema tahto toteutuisi asioiden valmisteluvaiheissa paremmin?

Muita puolueita suhteellisesti vähäisempi osuus luottamuspaikoissa antaa valtuustoryhmällemme loistavan mahdollisuuden keskittää voimavaroja aktiiviseen valtuustotyöskentelyyn. Koska Keskustalle ja muille pienille puolueille ei sopimuksessa annettu vaalituloksen osoittamaa osuutta asioiden valmisteluvaiheeseen osallistumiseen, odotan, että valtuustossa tullaan käsittelemään huolellisesti ja perinpohjaisesti niiden lautakuntien, joissa meillä ei ole omaa jäsentä, alaiset asiat. Viisaiden päätösten tekemiseen tarvitaan erilaiset näkökannat huomioivaa ja rakentavassa ja reilussa hengessä asioita eteenpäin vievää otetta, jota toivon valtuustossa löytyvän yli puoluerajojen.

Inna Kallioinen

oik. yo., opiskelija
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän pj.
Kerava

Kiitos!

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Sydämellinen kiitos kaikesta kannustuksesta ja äänistä! 78 ääntä oli ihan loistava tulos minulle, ja olen siitä edelleen todella yllättynyt ja iloinen. Oli ihanaa saada niin paljon tukea ja tsemppausta tutuilta ja tuntemattomilta. Äänet riittivät valtuutetun paikkaan. Jokainen ääni oli tärkeä ja merkityksellinen.

Oli täpärää, meneekö valtuustoon läpi äiti vai minä. Vielä viimeisen äänestysalueen laskennan jälkeen vaihtui tulos niin päin, että Keskustan listan viimeinen läpimenijä olenkin minä. Ilmeisen onnistunut oli siis meidän Kumpi Kallioinen -vaalikampanja, kun lopulta meidän äänimäärämme erosivat toisistaan vain kahdella äänellä.

Saimme Keskustalle Keravalla yhden paikan enemmän kuin viimeksi! Meillä on hieno ja varmasti yhteistyökykyinen ryhmä entisen opettajani Eija Halmen ja Vaito Niinisalon kanssa.

Tästä on hyvä aloittaa työt valtuutettuna. Minuun saa aina ottaa yhteyttä valtuustokauden aikanakin.

Onnea kaikille muille ehdokkaina olleille ja vaalityötä tehneille!

Miksi valitsin Keskustan?

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Moni on kysynyt minulta, miksi olen valinnut puolueekseni Keskustan.

En koe, että olisin keskustalaisuuden imenyt suoraan äidinmaidosta, vaikka äiti onkin keskustalainen ja ollut paljon mukana kunnallispolitiikassa. Kuitenkin kasvatuksella on varmasti ollut vaikutusta arvoihini ja siihen, että olen pohtinut paljon asioita jo lapsesta asti.

Pohdin puoluevalintaanikin pitkään ja perusteellisesti. Pitkään ajattelin myös, etten välttämättä halua olla minkään puolueen jäsen. Lopulta kuitenkin koin, että haluan olla mukana vaikuttamassa asioihin, ja se on helpompaa yhdessä muiden kanssa. Liityin Keskustan jäseneksi Rovaniemen Keskustaopiskelijoiden kokouksessa pari vuotta sitten. Sitä ennen olin kuitenkin ollut mukana jo keskustalaisten ehdokkaiden vaalikampanjointityössä.

Puoluevalintaani vaikutti eniten arvomaailma. Yksittäisistä asioista suurissa puolueissa voi aina olla monenlaisia mielipiteitä jäsenten keskuudessa. Vaikka on puolueen jäsen, ei kaikesta tarvitse, eikä voikaan, ajatella samalla tavalla kuin jokainen muu saman puolueen jäsen.

Keskustan arvot kiteytyvät termiin vastuullinen vapaus: vastuunkanto itsestämme ja toisistamme ja kestävä luontosuhde.

Keskustan arvojen keskiössä ovat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, työnteko ja yrittäjyys, sivistys ja paikallisuus.

Nämä arvot koen myös omikseni ja olen iloinen, että tällaiset arvot yhdistävät meitä keskustalaisia.

Miksi kannatan kasvisruokapäivää?

Kirjoitettu kirjoittaja &s

En ihan ymmärrä sitä, miksi kasvisruokapäivät herättävät erityisesti ”lihansyöjissä” niin suuria tunteita ja kritiikkiä. Samaten vaikeaa on ymmärtää, miksi osa kasvissyöjistä ja vegaaneista välillä tuntuu haluavan, että kaikki muutkin noudattaisivat heidän ruokavaliotaan. Ruokavalio on ihmisen vapaa valinta, eikä pakolla ohjaaminen tällaisissa asioissa toimi.

Innostuin lisäämään tämän kirjoituksen blogiini pitkälti Kerava – Politiikka -ryhmässä käydyn Facebook-keskustelun perusteella, mutta aiemminkin olen keskustellut tätä teemaa sivuavista aiheista esimerkiksi opiskelijapolitiikassa. Haluan puolustaa jokaisen vapautta valita, haluaako noudattaa seka- vai kasvisruokavaliota. Haluan, että lapsilla on mahdollisuus oppia arvostamaan monipuolisia ruokia ja että julkisilla rahoilla maksettava ruoka on valmistettu kotimaisista, puhtaista raaka-aineista. Toivon, että jokainen sekaravinnon syöjä oppisi ymmärtämään, että on ihan ok syödä joskus kasvisateria.

Ihminen on biologisena olentona sekaravinnon syöjä. Luonnollisin ja helpoin keino saada kaikki tarvitsemamme välttämättömät ravintoaineet on monipuolinen ruokavalio, joka sisältää esimerkiksi kasviksia, marjoja, lihaa, kalaa ja maito- ja viljatuotteita. Enemmistö suomalaisista (ja myös minä) syökin sekaravintoa, ja sekaruokavaliota suosittelevat viralliset ravitsemussuositukset. Terveellisiin tuloksiin voidaan kuitenkin päästä niin kasvis- kuin sekaruokavaliota noudattamalla, kun ravinto on monipuolista ja sitä syödään kohtuullisia määriä. Maultaan niin kasvis- kuin liharuoka voi olla hyvää tai pahaa, kyse on ruuan valmistuksessa onnistumisesta, raaka-aineiden laadusta ja ruokailijan subjektiivisista mieltymyksistä.

Eviran ravitsemussuositusten mukaan aikuisen pitäisi syödä kasviksia VÄHINTÄÄN 500 grammaa PÄIVÄSSÄ ja lihatuotteita ENINTÄÄN 500 grammaa VIIKOSSA. Jokainen sekaruokavaliota noudattava henkilö voisi siis vallan mainiosti ja hyvillä mielin ainakin kerran viikossa syödä yhden kasvisaterian niin, että edelleen pysyttäisiin täysin tasapainossa kaikkien suositusten suhteen. Huolestuttavia faktoja ovat, että esimerkiksi vain noin joka viides ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä syö tarpeeksi kasviksia päivässä ja ylipaino on yhä yleisempi ongelma (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016, YTHS).

Monet tottumukset, myös ruokatottumukset, muodostuvat pitkälti lapsuudessa ja nuoruudessa. Jos ilmapiiri lapsen kotona on kasvisruokia kohtaan vahvasti negatiivinen tai vanhemmat ovat esimerkiksi sitä mieltä, että jokaisella aterialla pitää syödä sekä lihaa että kasviksia, lapsen on varmasti vaikeaa koulussa oppia syömään kasvisruokia, jos niiden syöminen perustuu aina ”vapaaseen valintaan”. Olen itse ainakin nyt ihan tyytyväinen, että koulussa vuosien varrella opin syömään ohrapuuroa, vaikka alussa se tuntui melkein mahdottomalta.

Yksi kasvisruokapäivä viikossa ei pakota ketään kasvisruokavalioon, vaan mielestäni se tukee sekaravintoon perustuvan ruokavalion terveellisyyttä, ekologisuutta ja monipuolisuutta. Kasvisruokapäivä antaa lapselle aidon mahdollisuuden oppia arvostamaan monenlaisia erilaisia ruokia.

Lähteet:

Evira: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/

YTHS, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Saatavissa: http://www.yths.fi/filebank/4260-Terveystutkimus_2016_uusin.pdf

Työllä luodaan hyvinvointia

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Meitä keravalaisia on noin 35 000. Se on suuri määrä ihmisiä pienessä kaupungissa. Joukkoon mahtuu eri ikäisiä aikuisia, lapsia ja nuoria. Ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.

Töihin Keravalta tai Keravalla

Suuri osa meistä keravalaisista työikäisistä käy töissä muissa kunnissa. Siksi on tärkeää, että Keravalta on toimivat joukkoliikenneyhteydet lähikaupunkeihin ja lentokentälle sekä junaliikenteen aikatauluihin nähden hyvin ajoitetut sisäiset bussiyhteydet. On hyvä tavoite lisätä kaavoituksen avulla asema-alueen parkkitilaa sekä autoille että pyörille, koska monelle nämä liityntäpysäköintipaikat mahdollistavat sen, että pisin osuus työmatkasta voidaan taittaa julkisella kulkuneuvolla. On hienoa, että meillä Keravalla on kaksi juna-asemaa! Junalla töissä käymisen on oltava kätevää myös Saviolta käsin.

Pienemmällä osalla keravalaisista työpaikka sijaitsee omassa kotikaupungissa Keravalla. Lyhyt työmatka sujuvoittaa arkea. Keravalle olisi mahdollisuus saada lisää työpaikkoja houkuttelemalla tänne lisää yrityksiä. Keravan valttikortti yrityksiä ajatellen on sen sijainti sekä pääkaupunkiseutua edullisempi vuokrataso. Kaavoituksen avulla voimme parantaa yritysten toimintaympäristöä Keravalla.

Työttömyys haasteena

Kuten koko Suomessa Keravallakin työttömiä on liikaa ja työllisyysaste pitäisi saada korkeammaksi. Keskeisin ratkaisu työllisyysasteen kohottamiseen on mielestäni uusien työpaikkojen luominen. Lisäksi yrityksiä voidaan kannustaa palkkaamaan työtön töihin, ja työttömiä voidaan ohjata työllistymismahdollisuuksia lisääviin koulutuksiin.

Erityisesti nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen herättävät huolta. Lienee mahdotonta laskea tarkasti yhden syrjäytyneen hintaa yhteiskunnalle, mutta on sanomattakin selvää, että hinta on kallis. Nuorisotyöttömyyden estäminen on sekä sosiaalisista ja terveydellisistä että taloudellisista syistä ensiarvoisen tärkeää. Meillä Keravalla etsivä nuorisotyö ja Ohjaamo auttavat nuoria, ja niiden toiminnasta voidaan muissa kunnissa ottaa Keravalta jopa mallia. Nuoren hätään on havahduttava ensimerkeistä. Nuoren elämässä jo muutama kuukausi voi tuntua ikuisuudelta.

Miten työllä luodaan hyvinvointia?

Luonnollisesti työn on oltava taloudellisesti kannustavaa. Työstä ansaitsee palkan, ja palkan on oltava parempi kuin työttömänä saatavien tukien ja etuuksien. Suomessa on oltava mahdollisuus rikastua ahkeralla työnteolla ja yrittämisellä – näin estetään osaavan ja hyvin koulutetun työvoiman aivovuoto ulkomaille.

Työllä on merkitys kuitenkin myös tekijänsä henkiselle hyvinvoinnille. Työ luo hyödyllistä sisältöä ja rytmiä arkielämään. Työ pitää ihmisen virkeänä ja aktivoi. Työyhteisö tarjoaa elämään yhden sosiaalisen ympäristön lisää. Parhaimmillaan mielekkäässä työssä saa samalla hyödyntää osaamistaan ja oppia uutta.

Työ on hyvinvointivaltion peruspilari. Tekemällä työtä ja maksamalla veroja huolehdimme siitä, että nekin yhteiskunnan jäsenet, jotka eivät voi työskennellä, saavat perusoikeudet turvaavat palvelut. Huolehdimme siitä, että Suomessa lapset ja nuoret saavat laadukkaan koulutuksen ja että jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskeluun katsomatta heidän vanhempiensa sosioekonomiseen asemaan. Huolehdimme, että sairauksiin voidaan antaa asianmukaista hoitoa ja että vanhuksille voidaan antaa apua siinä vaiheessa, kun omat voimat eivät enää riitä pitämään huolta itsestä. Perusoikeudet kuuluvat meistä jokaiselle. Työ ei saa muodostua ihmisarvon mittariksi.

Työhön ja työpaikkojen luomiseen pitää työikäisiä ja -kykyisiä kannustaa, jotta säilytämme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen.

Kerava on työllisyysnäkökulmasta mahdollisuus. Tehdään siitä menestystarina. Yhdessä.

Olemme hieno joukko erilaisuutta

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Lauantaipäiviin kuuluu vaalien alla perinteinen vaalitelttailu. Vaaliteltalla Prisman edustalla oli viime viikon lauantaina hyvä henki, paljon väkeä ja suurin osa puolueista edustettuna.

Oli mukavaa tavata keravalaisia ja keskustella siitä, mitkä asiat me kukin koemme kotikaupungissamme tärkeiksi. Vaaliteltalla näkee paljon erilaisuutta. Eri puolueet telttailevat vierekkäin, ja jo omankin puolueen ehdokkaiden joukkoon mahtuu erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Ehkä avartavinta on kuitenkin tavata keravalaisia äänestäjiä. On arvokasta, että kaupunkiin mahtuu erilaisia asukkaita ja että Kerava on meille jokaiselle hyvä paikka elää ja asua.

Olen ehdokkaana siksi, että valtuustoon saataisiin nuorta näkökulmaa asioihin. Myös valtuustoon tarvitaan erilaisuutta: monenlaista osaamista, eri puolueita, eri ikäisiä ihmisiä. Politiikassa hyvät päätökset syntyvät yhdessä niin, että otetaan huomioon päätösten vaikutukset ihmisten arkeen erilaisista näkökulmista ja monipuolisesti. Minulle politiikka on yhteisistä asioista päättämistä yhteistyöllä ja toisen ihmisen erilaisuutta kunnioittaen.

Tässä kuvassa on meitä Keravan keskustalaisia ehdokkaita – me olemme hieno joukko erilaisuutta.

Lasten hätään on havahduttava

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Soitin pari viikkoa sitten eräänä arki-iltana ambulanssin keskikaupungille sammuneelle tajuttomalle 14-vuotiaalle lapselle. Sattumalta huomasin ohikulkijana, että maassa makasi henkilö, jonka ympärille oli kerääntynyt joukko ihmisiä. Menin kysymään, tarvitaanko apua. Minulle kerrottiin, että paikalle on jo soitettu ambulanssi ja että lapsi on ollut sammuneena varmaankin noin 20 minuuttia. Kaikki paikallaolijat vaikuttivat päihtyneiltä – siinä oli nuoria ja myös pari aikuista seisoskelemassa.

Yksi lapsista oli polvistunut suojaksi sammuneelle ja kääntänyt hänet kylkiasentoon. Hän kysyi minulta, onko sammunut oikeassa asennossa. Osa paikallaolijoista oli tilanteessa todella hätääntyneitä ja hysteerisen itkuisia. Osa pelkäsi, että kaveri on kuollut. Osa pelkäsi, tuleeko paikalle poliisi. Kokeilin, että tajuton hengittää ja soitin hätäkeskukseen vielä itse, koska ilmeisesti sinne soittaneet olivat poistuneet jo paikalta. Ambulanssi tuli paikalle.

Tämä tilanne oli havahduttava ja surullisen järkyttävä. Se sai ajattelemaan. Sammunut lapsi oli juonut kavereidensa mukaan raakaa viinaa. Miten on mahdollista, että meidän Suomessamme lapset juovat keskikaupungilla kirkasta viinaa arki-iltana ilman, että kukaan aikuinen puuttuu tilanteeseen ennen kuin yksi lapsista makaa sammuneena maassa – eikä edes silloin heti? Miksi silmien sulkeminen ja ohi kulkeminen on meistä monelle niin helppoa?

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen vastuullisia ja välittäviä aikuisia kannustamaan koulunkäyntiin, harrastuksiin ja aikuiseksi kasvamiseen. Kaikilla sellaisia aikuisia ei kuitenkaan perhe- ja lähipiirissä ole, minkä vuoksi meidän jokaisen pitäisi mielestäni tarkemmin havainnoida ympäristöämme ja auttaa silloin, kun näemme jonkun tarvitsevan apua. Toivottavaa tietenkin olisi, että omat lähiaikuiset tai viimeistään ympärillä olevat ohikulkijat puuttuisivat nuoren ongelmiin jo ennen edellä kuvaamaani tilannetta. Toivottavasti tälle kohtaamalleni lapselle ei jäänyt pysyvää haittaa tapahtumista.

Inna Kallioinen
opiskelija, oikeustieteen ylioppilas
kuntavaaliehdokas (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 14.3.2017.