Sunnuntai 14.4.2019 on vaalipäivä! Silloin pääset äänestämään omassa äänestyspaikassasi klo 9-20. Äänestyspaikkasi voit tarkistaa tämän linkin takaa. Minua voit äänestää Uudellamaalla numerolla 114.

Muistathan äänestää! Se on tapa vaikuttaa asioihin, kantaa vastuuta ja osoittaa, että kunnioitamme demokratiaa.

Nuorten ääni on saatava politiikassa paremmin kuuluviin. Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita kansanedustajia on vain yksi, ja kansanedustajien keski-ikä on melko korkea. Hyvät päätökset syntyvät yhdessä, erilaiset näkökulmat huomioiden. Nuorena ehdokkaana haluan, että päätösten tulevaisuuden vaikutuksia arvioidaan huolellisesti ja tehdään tulevaisuuden kannalta vastuullisia päätöksiä.

Tarvitaan kestävyyttä hyvinvointiin, sivistykseen, ympäristöön ja talouteen. Hyvinvointiyhteiskuntaa on kehitettävä vastuullisesti paremmaksi, mutta hyvinvointia ei voida rakentaa jatkuvan velkaantumisen varaan. Velat jäävät taakaksi tulevaisuuteen.

Suomen korkeasta osaamistasosta ja monipuolisesta sivistyksestä on pidettävä huolta. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Kun ihmiset ikääntyvät ja työikäisten määrä vähenee, on tavoiteltava yhä korkeampaa työllisyyttä. Avaimia korkeampaan työllisyyteen ovat laadukas koulutus ja yrittäjäystävällinen yhteiskunta.

Ilmastonmuutokseen pitää etsiä ratkaisuja nopeasti. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan monilla eri tasoilla. Pienenä maana Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija korkean osaamistasomme ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Voimme kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja uusiutuvan energian ratkaisuja ja viedä niitä maailmalle.

Nyt jännitetään vaalien tulosta! Tervetuloa käymään Keravalla vaalikahveilla tänään sunnuntaina klo 11-12 Puuvalon aukiolle. Illalla olen puoluetoimistolla vaalivalvojaisissa, joten voit yrittää bongata minut telkkarista!

Hyvää tasa-arvon päivää! On ilo saada juhlia omaa syntymäpäivääni samana päivänä. Tämä kirjoitus on julkaistu Vaalikynä-kirjoituksena Keski-Uusimaassa:

Tasa-arvo tehdään teoilla. On onni, että on saanut syntyä Suomeen. Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä kansainvälisesti vertaillen, mutta meilläkin riittää vielä tehtävää.

Naisten keskipalkat laahaavat miesten keskipalkkoja matalammalla tasolla. Siihen on monia syitä. Osa palkkaerosta voidaan selittää työn määrällä ja muilla seikoilla, mutta osittain ilmiö on selittämätön.

Lakimiesliiton palkkatutkimuksen mukaan naisjuristin palkka on 82 prosenttia miesjuristin palkasta. Selittämätön palkkaero on 7,6 prosenttia. Se on aika iso luku.

Naisvaltaiset alat ovat usein pienipalkkaisempia kuin miesvaltaiset alat. Työpaikat sijoittuvat usein julkiselle sektorille.

Naisille lasikatto voi muodostaa esteen uralla etenemiselle. Ainakin pörssiyhtiöiden ylin johto on miesvaltaista porukkaa.

Miesten menestymisessä ei tietenkään ole mitään vikaa. On paljon osaavia ja ahkeria miehiä.

Yhtä lailla on kuitenkin osaavia ja ahkeria naisiakin. Koulussa kympin tyttöjä on melkein joka luokalla, mutta työelämässä yhä vain harva nainen etenee huipulle.

Toki yksi syy voi olla sekin, että naiset eivät halua hakeutua ylimpään johtoon. Mutta mikä on syy siihen?

Politiikan keinoin voidaan etsiä keinoja työelämän ja perheen helpompaan yhteensovittamiseen. Voidaan yrittää ratkaista yksi tulevaisuuden yhteiskunnan ja työelämän haaste eli alhainen syntyvyys. Tärkeää on esimerkiksi se, että työelämän murroksenkin keskellä luodaan vakautta nuorten ihmisten urille.

Toimivia keinoja tuskin löydetään ilman naisia. Politiikassakin me naiset olemme olleet pysyvästi aliedustettuina. Koskaan historian saatossa ei vielä ole käynyt niin, että puolet kansanedustajista olisi ollut naisia.

Lasikatot on tarkoitettu rikottaviksi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3., mutta tekoja tasa-arvon tukemiseksi voidaan tehdä joka päivä.

Inna Kallioinen

opiskelija, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava

eduskuntavaaliehdokas (kesk.)

Nuoret marssivat viime viikolla ilmastolakon merkeissä. Itse olin töissä, joten en osallistunut.

Ilmastonmuutos on valtava haaste koko ihmiskunnalle. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kaikilla tasoilla: yksilötasolla, kuntien ja valtion tasolla sekä kansainvälisesti.

Tärkeää on hyödyntää Suomen korkea osaamistaso: pitää kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja viedä sitä muualle maailmalle. Vaikka Suomen päästöt muodostavat vain pienen osuuden maailman päästöistä, mielestäni meidän pitää Suomessakin ottaa ympäristönäkökulmat vahvasti huomioon. Jos kaikki ajattelevat, että itse ei tarvitse toimia ”kun on vain niin pieni tekijä”, niin mikään ei muutu paremmaksi.

Ilmastonmuutos on herättänyt monet nuoret kiinnostumaan yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Minullekin juuri ympäristöasiat olivat suurin syy siihen, miksi kiinnostuin seuraamaan politiikkaa jo lapsena, vaikka puoluetoimintaan lähdin mukaan vasta viime eduskuntavaalien jälkeen.

Ystäväni haastoi minut kertomaan, miten huomioin arjen pienissä teoissa ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Tässä vastaus haasteeseen!

Nämä ovat minun pieniä ilmastotekojani arjessa:

1. Kävelen paljon. Lyhyet matkat kuljen pääsääntöisesti kävellen.
2. Syön kasvispainotteisesti ja tykkään kasvisruuista. En kuitenkaan ole kasvissyöjä enkä haluaisi kasvissyöjäksi alkaa. Monipuolinen ruokavalio on mulle sopiva.
3. Suosin valinnoissani kotimaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Silloin tuote tulee läheltä.
4. Lajittelen biojätteet, muovit, lasit, metallit, paperit, pahvit ja sekajätteet.
5. Energiaa säästän esimerkiksi niin, että lattialämpö ei ole korkea ja lämmitän saunaa vain harvoin. Sähkösopimukseni on aurinkosähköä.
6. Kaupassa valitsen isoja pakkauskokoja, jos tuotteelle vain on käyttöä. Silloin jätettä syntyy vähemmän.

Entäs mun vaalikampanja? Vaalikampanjassani otetaan ympäristöasiat huomioon näin:

1. Mun kampanjatuote ovat Suomessa valmistetut välipalakeksit. En halua jakaa turhaa muovikrääsää.
2. Esitteet on painettu Suomessa kotimaiselle paperille.
3. Pyrin mahdollisuuksien mukaan kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä. Monesti se ei kuitenkaan ole mahdollista, kun pitää kuljettaa tavaroita ja aikataulut ovat tiukkoja.
4. Pinssejä on tilattu vain pieni määrä – sellaisen saa pyytämällä.

Olen myös nostanut ympäristöasioita aktiivisesti esiin niillä vaikuttamisareenoilla, joilla jo vaikutan! Esimerkiksi olen vaatinut, että Kerava olisi lähtenyt mukaan Hinku-kuntien verkostoon. Hinku-kunnat asettavat kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Ne haluavat erityisesti lisätä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Lue lisää Hinku-asiasta blogikirjoituksestani.

Ei pitäisi! Kaikkiin huumeisiin liittyy terveydellisiä riskejä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee huumausaineiden osalta säännöllisesti esiin kannabiksen laillistaminen ja huumausaineiden käytön dekriminalisointi eli rangaistavuuden poistaminen. Nämä nousevat esiin välillä myös vaalikoneissa ja -paneeleissa.

Tällä hetkellä huumausaineiden laiton käyttö tuomitaan Suomessa huumausaineen käyttörikoksena (rikoslaki 50.2a§). Huumausaineen käyttörikoksesta voi seurata sakkorangaistus tai enimmillään lyhyt vankeusrangaistus, mikä lienee kuitenkin harvinaista. Sallittua kannabiksen käyttö on lääkärin määräyksestä lääkinnällisiin tarkoituksiin, koska joihinkin sairauksiin se on toimivin lääke.

Kannabis on suomalaisten eniten käyttämä huume. Kannabiksen laiton käyttö, hallussapito, maahantuonti ja levittäminen sekä hamppu- eli kannabiskasvien kasvattaminen on kiellettyä Suomessa ja monessa muussa maassa.

Kannabiksen käyttö on yleistynyt varsinkin nuorten keskuudessa. Noin viidesosa 15-69-vuotiaista suomalaisista on kokeillut sitä. Jos huumausaineiden hankkiminen tehtäisiin helpommaksi, niiden käyttö todennäköisesti yleistyisi entisestään.

Vaikka kannabis on suhteellisen lievä huume verrattuna moniin muihin huumausaineisiin, sen käyttöön liittyyy riskejä ja se aiheuttaa riippuvuutta. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa ahdistus- ja sekavuustiloja, masennusta ja muita mielenterveyden häiriöitä tai laukaista skitsofrenian. Käyttäjä ei voi ennakolta tietää, millä tavoin huumausaine häneen vaikuttaa.

Kannabiksen runsas käyttö voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisen elämään. Se voi haitata koulunkäyntiä ja työntekoa ja syrjäyttää yhteiskunnasta.

Valtion verotulojen kasvulla ei voi kannabiksen laillistamista kestävästi perustella. Saatavuuden helpottuessa ja käytön yleistyessä päihteistä aiheutuvat kansanterveydelliset ja -taloudelliset haitat lisääntyisivät.

Päihdepolitiikassa huomio pitää suunnata huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn ja huumeriippuvaisten nopeaan hoitoonohjaukseen. Vaarallisia aineita ei kuitenkaan saa laillistaa. Fokuksen pitää olla siinä, että huumeiden käyttöä pyritään vähentämään.

Käy YouTubesta katsomassa mun video tästä aiheesta.

Hyvää naistenpäivää! Meissä naisissa on voimaa, rohkeutta ja kauneutta. Tänään on aika juhlia sitä.

Joskus valitetaan sitä, miksi vietetään vain naistenpäivää, mutta ei miestenpäivää. Missä on tasa-arvo?

Ehkä se on kuitenkin ihan ok, että naisten kunniaksi on yksi päivä vuodessa.

Vaikka Suomessa olemme sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaa kansainvälisesti vertaillen, meilläkin on vielä tehtävää jokapäiväisen tasa-arvon parantamiseksi. Olin Brysselissä harjoittelussa viime keväänä. Osallistuin siellä naistenpäivän tiimoilta useisiin tapahtumiin. Monet naiset Etelä-Euroopan maista keskusteluissa osoittivat ihailua Suomea ja Pohjoismaita kohtaan tasa-arvoasioissa.

Palkkatasa-arvon tavoittelemisessa esimerkiksi riittää edelleen tehtävää meillä Suomessakin. Naisten keskipalkat laahaavat kaukana miesten keskipalkoista. Naisvaltaiset alat ovat pienipalkkaisia. Naisille lasikatto voi muodostaa esteen uralla etenemiseen. Ainakin pörssiyhtiöiden ylin johto on aika miesvaltaista porukkaa.

Siinä ei tietenkään ole mitään vikaa. Meillä Suomessa on osaavia, hyviä ja taitavia miehiä.

Ongelma on kuitenkin siinä, että ihan yhtä lailla meillä on osaavia, hyviä ja taitavia, kunnianhimoisia ja tavoitteellisia naisiakin. Koulussa kympin tyttöjä on melkein joka luokalla, mutta työelämässä vain harva nainen etenee huipulle.

Politiikan keinoin voidaan etsiä keinoja esimerkiksi työelämän ja perheen helpompaan yhdistämiseen. Voidaan myös yrittää ratkaista yksi yhteiskunnan ja tulevaisuuden työelämän kannalta haasteellinen ongelma: alhainen syntyvyys.

Keinoja tai ratkaisuja tuskin kuitenkaan löydetään ilman naisia. Politiikassakin me naiset olemme olleet aliedustettuina, toistaiseksi pysyvästi. Koskaan historian saatossa ei ole päässyt käymään niin, että puolet kansanedustajista olisivat olleet naisia.

Olisiko jo aika muutokseen? Minun mielestäni olisi, mutta valinnat ovat aina äänestäjien käsissä. Itsekin olen eri vaaleissa äänestänyt niin hyviä miehiä kuin hyviä naisiakin, silloinkin kun valinnanvaraa on ollut runsaasti. Muutokseen tarvitaan valinta.

Inna Kallioinen

eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa

Laki yhtenäistää AMK-opiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon palvelut koko Suomessa. Palveluihin ei tule merkittäviä muutoksia.

Opiskelijaterveydenhoidon erityisasema on nyt siis turvattu. Tämä on upea juttu meille opiskelijoille ja monen opiskelijajärjestön pitkällisen vaikuttamistyön tulosta.

YTHS on minulle hyvin tuttu paitsi opiskelijana myös siksi, koska olen ollut opiskelijaedustajana YTHS:n valtuuskunnassa ja Rovaniemen pisteen johtokunnassa. Ne ovat olleet mielenkiintoisia oppimisen paikkoja ja niiden kautta on päässyt oppimaan paljon sote-asioista.

Mitä me halutaan? Me halutaan maksuton toisen asteen koulutus. Ja se me myös Suomessa tarvitaan, kun huoltosuhde heikkenee ja osaajista on tulevaisuudessa huutava pula.

Nyt se on kuitenkin selvää, että ihan kaikki puolueet eivät sitä halua. Eduskuntatalon rappusilla Kokoomus ja Perussuomalaiset valitettavasti ilmoittivat olevansa ainoita puolueita, jotka eivät halua sitä edistää. Harmi. Mutta on hienoa, että heitä lukuunottamatta muiden puolueiden edustajat nostivat vihreän kyllä-kyltin koulutuksen maksuttomuuden edistämiselle.

Maksuton koulutus on parasta mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja hankkia työelämässä välttämätön osaaminen. Taloudelliset lähtökohdat eivät saa muodostaa estettä kouluttautmiseen.

Koulutus on myös keino pitää nuoret mukana yhteiskunnassa aikana, jolloin yksi suuri ongelma on nuorten syrjäytyminen. Koulutuksen eriarvoistumisen ehkäiseminen on välttämätöntä.

Tällä hetkelllä toinen aste on kummallinen välietappi maksuttoman peruskoulun ja korkeakoulutuksen välissä. Esimerkiksi lukio maksaa tällä hetkellä nimittäin noin 2600 euroa. Kaikilla perheillä ja nuorilla ei ole siihen varaa.

Me Keskustaopiskelijat ja Keskustanuoret olimme mukana Maksuton2aste-mielenosoituksessa Helsingissä tänään lukiolaisten ja ammattikouluopiskelijoiden kanssa.

Tämän valtuustoaloitteen jätin 4.2.2019 Keravan kaupunginvaltuustossa keravalaisilta saamani idean innoittamana.

Lemmikit parantavat psyykkistä hyvinvointia. Koirat ovat hyvä seuralainen lenkillekin, jolloin fyysinen kuntokin pysyy yllä. Yksinäisellellekin ihmiselle lemmikki voi tuoda seuraa ja iloa elämään. Monessa kaupunkikodissakin on lemmikkejä.

Koiranomistajille koirapuistot ovat mukavia pysähdyspaikkoja lenkkeilyn ohessa. Ne mahdollistavat kaupunkilaiskoirille energian purkamisen vapaana liikkumalla ja muiden koirien kanssa leikkimisen. Myös liikuntarajoitteisille koiranomistajille ne ovat tapa huolehtia koiran päivittäisestä liikunnasta.

Keravalla on neljä aidattua koirapuistoa. Ne sijaitsevat Sompiossa, Killassa, Ahjossa ja Kurkelassa. Kaupunkimme eteläosista niihin on kuitenkin pitkä matka, ja korviin onkin kantautunut saviolaisten koiraihmisten toiveita siitä, että Saviollekin saataisiin koirapuisto.

Koirapuisto olisi sijoitettava niin, että se tekisi Keravan koirapuistoverkostosta alueellisesti saavutettavamman päivittäisen ulkoilun ohessa. Samalla pitäisi huomioida se, ettei lähiasutukselle aiheudu koirapuistosta haittaa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava selvittää mahdollisuuden rakentaa koirapuisto Saviolle, Keravan eteläosaan. Ehdotamme, että Kerava ryhtyy mahdollisuuksien mukaan hanketta edistäviin toimenpiteisiin.

4.2.2019

Inna Kallioinen ja 22 muuta kaupunginvaltuutettua

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.1.2019.

Matkakortteja on vaihdettu ahkerasti uusiin. Tavoitteena HSL:llä on, että lippu-uudistus tulee voimaan keväällä.

Asioissa on aina puolensa. HSL-uudistuksen parhaita puolia on, että joukkoliikenteen suosiota halutaan lisätä sen avulla. Joukkoliikenteen matkustuskilometrien määrän HSL-alueella arvioidaan nousevan viisi prosenttia.

Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on käännettävä kaikki kortit, jopa HSL-matkakortit. On tärkeää, että HSL kantaa kortensa kekoon pyrkimällä lisäämään joukkoliikenteen käyttöä.

Uudistuksessa on kuitenkin merkittävä epäkohta. Se kurittaa yhden köyhimmistä väestönryhmistä jo muutoinkin tiukkaa, usein äärimmilleen venytettyä taloutta.

HSL poistaa opiskelijoilta oikeuden alennuksiin arvolipuissa. Niitä käytetään yleensä yksittäisiin matkoin. Tähän asti opiskelijat ovat matkustaneet puoleen hintaan. Uudistuksen myötä satunnaisesti yksittäisiä matkoja tekevien opiskelijoiden matkakulut tuplaantuvat.

Käytännön esimerkkinä: nyt yksittäinen matka Keravalta Helsinkiin maksaa opiskelijalle 3,20 euroa, mutta uudistuksen jälkeen 6,40 euroa. Onko minkään ryhmän hintojen kaksinkertaistaminen yhtäkkiä oikeudenmukaista tai kohtuullista? Kannustaako se suosimaan joukkoliikennettä?

Lisäksi opiskelijoiden alennusprosentti kausilipuissa laskee. Tässäkin mielessä uudistus on opiskelijoille kurjistus.

Opiskelijoiden keskimääräiset tulot Suomessa alittavat niin EU:n virallisen köyhyysrajan kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen minimibudjetin. Moni opiskelija on tottunut sinnittelemään sisukkaasti niukkuudessa ja samalla kehittämään osaamistaan yhteiskuntamme parhaaksi.

Avaimia yhteiskunnan menestykseen on yksilöiden osaamisessa. Opiskelu on tapa kehittää osaamista. Se on paitsi oppijalle itselleen myös yhteiskunnalle tärkeää ja siihen pitäisi kannustaa. Tämä pitäisi oppia muistamaan erilaisissa päätöksentekopöydissä, myös HSL:n hallinnossa.

Inna Kallioinen

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava

Suomen pitää olla ihmisille hyvä maa elää tulevaisuudessa, kymmenienkin vuosien päästä. Maa, jossa jokaisella on monia mahdollisuuksia. Maa, jossa on vapaus tehdä erilaisia valintoja.

Siksi haluan kansanedustajaksi. Olen valmis vaikuttamaan. Valmis antamaan omat ideani, ajatukseni ja osaamiseni maamme parhaaksi.

Mutta miksi ihmeessä Keskusta – miten nuoresta naisesta, kaupunkien kasvatista tuli keskustalainen? 🍀

Pohdin puoluevalintaani pitkään ja perusteellisesti ennen kuin viime eduskuntavaalien jälkeen liityin Keskustan jäseneksi. Nuorempana ajattelin, että haluan olla poliittisesti sitoutumaton, vaikka olinkin yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut. Hyvien ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana olemalla innostuin kuitenkin ajatuksesta lähteä mukaan politiikkaan. Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on helpompaa ”joukkueesta” käsin.

Etsin sopivaa, minulle oikeinta puoluetta. Perehdyin erityisesti eri puolueiden arvoihin. Muutamista puolueista löysin sellaisia asioita ja arvoja, jotka puhuttelivat minua enemmän ja jotka koin omikseni. Muutamissa puolueissa näin jotain sellaista hyvää, jonka vuoksi olisin voinut kuvitella olevani osa puoluetta. Ehkä myös jotain sellaista, miksi en.

Kaiken pohjalla on arvot. Hyvät päätökset rakentuvat faktoihin, mutta perustuvat arvoihin. Puoluevalintaani vaikutti eniten juuri arvomaailmani, eivät yksittäiset asiakysymykset. Keskustan arvot kiteytyvät termiin vastuullinen vapaus: vastuunkanto itsestämme ja toisistamme ja kestävä luontosuhde.

Nyt vaalikeväänä kohtaan paljon ihmisiä, avoimin mielin, kuunnellen ja keskustellen. Kerron kantojani, kehitän ajatteluani. Osallistun ja opin.

Keskusta on monipuolinen vastuunkantajien ja ratkaisujen löytäjien joukkue, joka on pääministeripuolueena yhdessä muiden kanssa onnistunut kääntämään Suomen nousuun. Tulevien neljän vuoden aikana Suomessa voidaankin nauttia vakaammasta taloustilanteesta ja paremmasta työllisyydestä.

Olemme joukkue, jolla on nyt vielä enemmän annettavaa. Joukkue, jossa meillä kaikilla on tilaa olla omalla tavallamme mukana ja saada äänemme kuuluviin. Sellainen joukkue, joka kutsuu sinutkin mukaan vaikuttamaan, kertomaan mielipiteesi ja äänestämään.

Olen iloinen, että olen juuri tässä joukkueessa mukana.

Me haluamme tehdä Suomen arvoisia tekoja tulevaisuudessakin.

Tosissani ja täydellä sydämellä – vaaleja kohti,

Inna