Adoptiotuki vahvistaa tasapuolisempia mahdollisuuksia perustaa perhe

Perussuomalaiset Nuoret lopettaisivat ulkomailta lapsen adoptoiville vanhemmille maksettavan adoptiotuen. PS-nuoret ottivat asiaan kantaa 9.1.2019 värikkäin perusteluin. Ja mielestäni heidän perustelunsa tässä asiassa ontuvat!

Suomeen adoptoidaan adoptiolain mukaisesti ulkomailta alle sata lasta vuodessa. Adoptiotuki on tarkoitettu korvaamaan ulkomailta lapsen adoptoiville vanhemmille osa adoptiosta aiheutuvista korkeista kustannuksista. Kuluja heille syntyy muun muassa matkoista, majoittautumisesta, asiakirjojen kääntämisestä ja palvelunantajien perimistä maksuista.

Adoptiotuki on mielestäni tärkeä. Tänä vuonna sitä korotettiin pitkästä aikaa, korotus oli toivottu ja tervetullut. Vaikka tuki ei kata kaikkia adoptiosta aiheutuvia kuluja, se madaltaa huomattavasti taloudellista kynnystä adoptoida lapsi ulkomailta. Aiempaa suurempi tuki mahdollistaa kansainvälisen adoption yhdenvertaisemmin erituloisille perheille.

”Yhteiskunnan tulisi ensisijaisesti tukea suomalaisten lastenhankintaa ja perheiden perustamista”, todetaan PS-nuorten kannanotossa. Hyvä tavoite, mutta mielestäni samalla on tunnistettava, että nykypäivän perheet ovat monimuotoisia. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa perustaa perhe, vaan niitä voi olla lukuisia.

Tahaton lapsettomuus on maassamme yleinen ongelma, siitä kärsiviä aikuisia on paljon. Lapselle kansainvälinen adoptio on yksi tapa saada turvallinen koti ja rakastavat vanhemmat; osalle lapsettomuudesta kärsivistä aikuisista se puolestaan tarjoaa keinon perustaa perhe ja toteuttaa lapsihaaveet. Adoptio on tarkoin lailla säädelty prosessi, jonka tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille.

Lisätietoa:

Tietoa adoptiotuesta
Adoptiolaki
Perussuomalaisten nuorten kannanotto

Onnellinen, masentunut maa

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 23.12.2018.

Opiskelija kertoi bussissa toiselle, että ei enää jaksa. Silti hän oli matkalla yliopistolle opiskelemaan.

Monelta jää sanomatta, kun olo on uupunut, mutta suoriutuu vielä arjen velvollisuuksista. Silloin pitäisi voida hiljentää tahtia ja vähentää kiirettä. Pitäisi olla matala kynnys pyytää apua.

Olen nähnyt läheltä, kun ihminen sairastaa masennusta. Ulospäin masennusta sairastava saattaa vaikuttaa vain tyhjältä kuorelta. Olen tuntenut surua, sääliä, myötätuntoa, huolta ja vihaakin.

Niiden tunteiden kokeminen on kasvattanut vahvuutta ja herkkyyttä. Se on tehnyt tarkaksi oman mielenterveyden hyvinvointia kohtaan, koska en halua sairastua masennukseen. Sitä ei kukaan voi päättää. Voi vaikuttaa vain siihen, miten elämän ikäviä asioita käsittelee.

Suomi on maailman onnellisin maa. Silti masennus on meillä kansanterveysongelma. Se aiheuttaa työkyvyttömyyttä, syrjäytymistä sekä riitoja ja surua ihmissuhteisiin. Masennus imee elämänilon ja on raskas sairaus myös masentuneen lähipiirille.

Vuosittain masennuksesta kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista. Ohimenevä masennus on vielä yleisempää. Masennuslääkkeitä maassamme syö yli 400 000 ihmistä vuodessa. Monessa kodissa joulunaikaakin varjostaa masennus tai muut mielenterveyden ongelmat.

Mielenterveys on arka ja kipeä aihe. Niin potilaan kuin hänen läheistensäkin voi olla vaikeaa kertoa ongelmista, koska edelleen niihin liittyy häpeää.

Terapia on terveellekin oiva tapa oppia ymmärtämään paremmin itseä ja toisia. Elämän vaikeina aikoina sopivan avun etsiminen saattaa olla raskas urakka. Mielenterveyden ongelmista kärsivälle ja apua pyytävälle pitäisi tukea olla tarjolla heti.

Koulussa opetetaan lapsille elämän varrella arvokkaita tunnetaitoja. Aikuisten vastuulla on se, millaista kulttuuria asenteillamme luomme lähiympäristöömme. Miten suhtaudumme mielenterveydestä huolehtimiseen ja mielenterveysongelmiin?

Itseensä tutustuminen on elämänpituinen matka. Ihmissuhteet ovat yksi elämän kantava voima, mutta avaimia onneen ja elämäniloon on jokaisen ihmisen itsensä sisällä. Välillä ne saattavat olla hukassa pitkäänkin ja niiden etsimiseen saattaa tarvita ammattiapua, mutta aina on toivoa löytää ne uudestaan.

Välitetään itsestämme ja toisistamme.

Inna Kallioinen

Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja 2019

Valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu (kesk.), Kerava

Taloudesta, lämmöllä

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.12.2018.

Loppuvuosi on budjetoinnin aikaa. Talous yksin on aika kuiva ja kylmä aihe. Kestävä talous on kuitenkin välttämätön pohja kestävälle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Kunnan budjetissa on syvimmillään kyse yhteisten rahojen ja yhteisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta omassa lähiympäristössämme. Hyvin hoidettu talous mahdollistaa paljon sellaista hyvää, joka näkyy meille kaikille arjessamme. Yhtä tärkeää kuin saada läpi budjetin kautta uusia palveluja tai hankintoja on kantaa vastuuta siitä, miten kaikki kulut rahoitetaan.

Meillä Keravalla kaupunki velkaantuu huimaan tahtiin suurten investointien vuoksi. Vaikka monet investoinnit ovat välttämättömiä, velkataakan nopea moninkertaistuminen herättää huolta tulevaisuuden taloudenhallinnasta.

Onko varmasti niin, että taloutemme on velkaantuessammekin edelleen vakaalla pohjalla? Selviämmekö yhteisistä veloistamme silloinkin, kun korot lähtevät nousuun? Muistammeko sen, että keravalaiset nuoret ovat heitä, jotka velkoja maksavat vielä pitkälle tulevaisuuteen? Heidän veronmaksuinnokkuutensa ei ole välttämättä sen suurempaa kuin aiempien sukupolvien.

Velkataakan kasvaessa on erityisen tärkeää tehdä järkeviä talousratkaisuja. On pyrittävä oikeudenmukaisuuteen kaikkien lisää resursseja tarvitsevien ryhmien välillä. Talousvaikutuksiltaan suurten rakennushankkeiden riskit on minimoitava. Menneisyyden virheistä pitää ottaa opiksi, kun päätetään vaikkapa Keskuskoulun kohtalosta.

Se, että Keravalla varaudutaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkankorotuksiin, osoittaa sydämen sivistystä. Varhaiskasvatuksessa lasten parissa tehtävä työ on tärkeää, ja alalla työntekijöistä on kova kysyntä. Palkkauksen pitää korreloida työn vaatimaan koulutukseen.

Toivottavasti Keravaa kehitetään ensi vuonnakin elinvoimaisemmaksi kaupungiksi, jossa kaikilla on mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään. Pidetään talous tasapainossa, kuljetaan keskitietä.

Vaikka hyvin hoidettu talous on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, tarvitaan hyvän yhteiskunnan rakentamiseen muutakin. Hyvinvointiyhteiskunnan juuret pohjaavat inhimillisyyteen ja sivistykseen.

Voimme jokainen tehdä toisillemme tästä yhteiskunnasta paremman paikan. Avaimia tähän antavat toisen ihmisen aito kohtaaminen, keskusteleminen ja tarkkaavainen kuunteleminen.

Inna Kallioinen

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava

Budjettipuhe 10.12.2018

Tämän Keskustan ryhmän budjettipuheen pidin Keravan kaupunginvaltuustossa 10.12.2018.

Arvoisa puheenjohtaja,

Hyvät valtuutetut ja hyvät kuulijat,

Talous yksin pelkkinä numeroina on aika kuiva ja kylmä aihe. Kestävä talous on kuitenkin välttämätön pohja kestävälle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hyvin hoidettu talous mahdollistaa paljon sellaista hyvää, joka näkyy meille kaikille arjessamme.

Syvimmillään budjetissa on kyse yhteisten rahojemme ja yhteisen hyvinvointimme tulevaisuudesta omassa lähiympäristössämme. Mikä on suuntamme tänään ja tulevaisuudessa?

Yhtä tärkeää kuin saada läpi budjetin kautta uusia palveluja on kantaa vastuuta siitä, miten kaikki kulut rahoitetaan. Kaikki mitä jaamme, on otettu jonkun taskusta. On siis noudatettava erityistä tarkkuutta ja myös kurinalaisuutta silloin, kun haluamme tarjota keravalaisille jotakin lisää. Keravalaiset samalla saavat nauttia näistä palveluista, mutta veronmaksajamme myös joutuvat ne maksamaan.

Keskusta on tyytyväinen siihen, että Kerava haluaa olla veronmaksajille verotukseltaan kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna lähikuntiimme. Kaupungin vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että veroprosenttiamme ei nosteta. Keravan on oltava houkutteleva paikka myös keski- ja hyvätuloisille veronmaksajille ja yrityksille, jotta hyvinvointi tässä kaupungissa olisi kestävää.

Keravan kaupunki velkaantuu huimaan tahtiin suurien investointien vuoksi. Vaikka monet investoinnit ovat välttämättömiä, velkataakan nopea moninkertaistuminen herättää huolta tulevaisuuden taloudenhallinnasta. Onko varmasti niin, että taloutemme on velkaantuessammekin edelleen vakaalla pohjalla? Selviämmekö yhteisistä veloistamme silloinkin, kun korot lähtevät nousuun?

Muistammeko velkaantuessamme aina sen, että keravalaiset nuoret ovat heitä, jotka näitä velkoja maksavat vielä pitkälle tulevaisuuteen? Eikä meidän veronmaksuinnokkuutemme ole välttämättä sen suurempaa kuin aiempien sukupolvien.

Velkataakan kasvaessa on erityisen tärkeää tehdä järkeviä talousratkaisuja. Esimerkkinä mainittakoon talousvaikutuksiltaan suuret rakennushankkeet ja niihin liittyvien riskien minimoiminen. Menneisyyden virheistä pitää ottaa opiksi, kun päätetään vaikkapa Keskuskoulun kohtalosta.

Kun velkataakka kasvaa, on tarkkuudella suhtauduttava myös käyttötalouden lisäyksiin. On pyrittävä oikeudenmukaisuuteen kaikkien apua tarvitsevien ryhmien kohdalla: esimerkiksi ikäihmisten, köyhien perheiden tai pikaista psykiatrista apua tarvitsevien lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin lisäresursseilla parantaa.

Ensisuojan vuorokausikohtaisten kustannusten roima kasvu herätti ryhmässämme kummeksuntaa, kun tiettävästi palvelun laatuun tai kattavuuteen ei menojen lisäyksestä huolimatta saada parannuksia. Toivomme, että ensi vuoden aikana onnistuttaisiin tekemään yhteistyötä ylikunnallisesti ensisuojapalvelun hankkimisisessa siten, että Keravalle aiheutuvat kustannukset toteutuisivat arvioitua pienempinä.

Tällä hallituskaudella on tehty hyviä tekoja työpaikkojen lisäämiseksi Suomessa. Maan työllisyys on saatu nousuun, mutta Keravalla työttömyysluvut ovat edelleen hälyttäviä. Onneksi meilläkin suunta on oikea ja työllisyys paranee. Nähdäksemme Keravalla olisi kaikki edellytykset siihen, että meillä työllisyys kukoistaisi jo nyt. Mikä on syy siihen, että näin ei ole? Toivottavasti tämän ongelman ratkaiseminen nousee kärkitavoitteeksemme loppuvaltuustokaudella, koska se on keskeistä myös talouden tasapainon kannalta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Keskustan ryhmä suhtautui tulevan vuoden budjettiin velkataakan kasvun vuoksi maltillisesti. Listallamme ei ollut budjettiin muita merkittäviä lisätoiveita kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkankorotus.

Keskustalaiselta arvopohjalta näemme, että yhteiskunnan kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia: meidän panostamme, parhaat kykymme ja osaamisemme. Sivistyserojen tasaaminen laadukkaan ja ilmaisen koulutuksen kautta on yhteiskunnan näkökulmasta välttämätöntä. Varhainen lapsuus on se pohja ja perusta, josta lapsi ponnistaa kouluun ja jolle myöhemmin elämässä oppiminen rakentuu. Laadukas varhaiskasvatus on yksi kunnan keskeisimmistä palveluista monille perheille.

Olemmekin onnellisia siitä, että budjetissa varaudutaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkankorotuksiin. Jos joku, niin juuri tämä päätös, osoittaa sydämen sivistystä. Haluamme, että palkkaus on alan sukupuolijakaumasta riippumatta oikeudenmukaista ja korreloi työn vaatimaan koulutukseen. Haluamme pitää kaupunkimme kiinnostavana työnantajana alalla, jolla työntekijöistä on kova kysyntä. Haluamme huolehtia siitä, että varhaiskasvatus on laadukasta.

Sairauspoissaolojen suuri määrä ja niiden kustannusvaikutukset ovat jo pitäköön herättäneet huolta meissä poliitikoissa. Keskustan ryhmä kannustaa kaupunkia tukemaan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointia innovatiivisesti myös muutoin kuin palkkauksen keinoin. On nykyaikaa jatkuvasti kehittää esimiestyöskentelyä, reagoida työhyvinvointikyselyiden tuloksiin toimenpitein ja osoittaa välittämistä työntekijöiden hyvinvoinnista esimerkiksi kannustamalla liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Budjettivaikutuksiltaan vähäisin keinoin Keravan kaupungin pitäisi mielestämme ainakin tarjota työntekijöille nykyistä enemmän etuja kunnan omiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. On kiistatonta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen.

Olemme myös iloisia siitä, että Keravalla suhtaudutaan tosissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen. Budjetissa annamme jälleen avaimia siihen, että lasten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuisi harrastamisessa tulevaisuudessa yhä vahvemmin.

Ikäihmisten erityistarpeet on tunnistettava ja otettava taloussuunnittelussa tulevaisuudessa voimakkaammin huomioon. Koko Suomi ikääntyy. Samalla huoltosuhde huononee. Siksi kaikessa mitä teemme, on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siihen, että teemme sen kestävästi ja tehokkaasti.

Kaikkia ikäryhmiä koskeva yhteinen aihe on turvallisuus. Monien turvallisuudentunne on järkkynyt viime aikoina tapahtuneiden tekojen seurauksena: mediassa on uutisoitu useista epäillyistä ryöstöistä ja juuri viime viikonloppuna epäillystä henkirikoksesta asemalla. Rikollisuus, päihteet ja mielenterveysongelmat linkittyvät vahvasti toisiinsa. Keravalla tiedostetaan huumeongelman ulottuminen kaupunkiimme, mutta onko tarpeeksi toimia tehty ongelman hillitsemiseksi?

Saatamme olla siinä pisteessä, että ongelmia ennaltaehkäisevät toimet eivät enää kaupungiltakaan riitä, vaan vaaditaan aktiivisia toimia turvallisuuden parantamiseksi.  On tarkasteltava, miten päihde- ja mielenterveystyötä Keravalla voidaan lähitulevaisuudessa parantaa. Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi on tutkittava, voisiko kaupunki parantaa turvallisuutta konkreettisin toimin, esimerkiksi palkkaamalla viikonloppuöiksi vartijoita kaupungin vilkkaimmille alueille. On myös lisättävä viestintää niistä teoista, joita jo tällä hetkellä teemme arjen turvallisuuden hyväksi.

Pyöräilyaloitteeseen saadusta vastauksesta päätellen näyttää siltä, että poliittisten työryhmien perustaminen on ilmeisen vaikeaa. Siksi heitämmekin nyt idean meille poliitikoille. Voisimmeko perustaa ilman kokouspalkkioita toimivan varjopoliittisen turvallisuustyöryhmän, jossa ideoitaisiin turvallisuutta parantavia konkreettisia keinoja? Tähän työryhmään tulisi kutsua – ei puoluejäsenkijansa – vaan koulutuksensa tai työkokemuksensa kautta asiantuntemusta omaavia keravalaisia vaikuttajia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Olemme hiljattain liputtaneet demokratian päivän kunniaksi. Vahva demokratia on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari. Sen peruspilarin varaan nojaamme paikallispolitiikassakin.

Näin keravalaisittain pienen, vaikkakin valtiotasolla pääministeripuolueen, nuorena edustajana täytyy jälleen pahoitella sitä hienoista demokratiavajetta, joka meillä Keravalla osittain vallitsee. Periaatteellisella tasolla demokratiaa loukkaa, että pienet puolueet jätetään lähes kaikkien lautakuntien ulkopuolelle.

Demokratia on vahvimpien valtaa ja enemmistön päätöksentekoa. Viisaus olisi kuitenkin sallia moniääninen keskustelu ja kuunnella myös heitä, jotka sillä hetkellä eivät ole vahvimpia vallanpitäjiä.

Meillä kaikilla olisi annettavaa, meidän kaikkien äänissä on jotakin erityistä ja meidän kaikkien ryhmien kontaktiverkostoja valtakunnan tasolle tarvittaisiin keravalaisten hyväksi. On valitettavaa, että meillä Keravalla ne halutaan jättää hyödyntämättä.

On kuitenkin hieno asia, että myös me pienet ryhmät olemme jälleen saaneet osallistua budjettineuvotteluihin. Kiitämme muita valtuustoryhmiä yhteistyöstä.

Toivomme Keravaa kehitettävän ensi vuonnakin elinvoimaisemmaksi kaupungiksi, jossa kaikilla on mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään. Pidetään talous tasapainossa, kuljetaan keskitietä. Vaikka hyvin hoidettu talous ja demokratia ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, tarvitaan hyvän yhteiskunnan rakentamiseen muutakin.

Hyvinvointiyhteiskunnan juuret pohjaavat inhimillisyyteen ja sivistykseen. Lähimmäisenrakkaus ja toisen ihmisen aito kohtaaminen, keskusteleminen ja kuunteleminen ovat sellaisia asioita, joilla me jokainen voimme vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman. Kiitämme kaupunginjohtajaa ja johtavia virkamiehiä kaupungin taidokkaasta johtamisesta ja kaupungin työntekijöitä kuluneen vuoden työstä.

Rauhallista joulun aikaa ja työniloa ensi vuodelle!

Oppien osalliseksi yhteiskuntaan

Osallisuus yhteiskuntaan estää syrjäytymistä. Koulutuksen tarjoama sivistys on keskeisessä roolissa nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden luomisessa. Itseä koskeviin ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen vaatii tietoa mahdollisuuksista.

Osallisuutta voidaan rakentaa oppimalla. Peruskoulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen ja tarjota heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja, jotka muodostavat pohjan myöhemmille opinnoille. Yhteiskuntaopin oppiaineessa opitaan vaikuttamisesta ja osallistumisesta sekä lisätään kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.

Kiinnostus on tehokas motivaattori oppimiseen. Sitä ei kannata jättää hyödyntämättä. Yläkoulun aikana 15-vuotiaana oppilaan yhteiskunnalliset oikeudet ja velvollisuudet lisääntyvät, mikä lisää kiinnostusta yhteiskuntaoppia kohtaan.

Keravan omaperäinen tuntijakomalli on ongelmallinen

Keravalla historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa on uudistettu siten, että tuntijako poikkeaa huomattavasti muusta Suomesta. Muualla maassa yhteiskuntaopin opinnot keskitetään Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton suositusten mukaisesti yleensä yhdeksännelle luokalle, kun taas Keravalla tunnit on jaettu koko yläkoulun ajalle. Tilanne on hankala erityisesti niiden oppilaiden kannalta, jotka muuttavat Keravalle kesken yläkoulun, koska heidän saamansa yhteiskuntaopin opetus jää tällöin erittäin ohueksi.

Opetuksen aikaistaminen alkamaan jo seitsemännellä luokalla aiheuttaa käytännössä huolen siitä, että oppilaat joutuvat omaksumaan tärkeän ja haastavan oppiaineen laajoja sisältöjä ennen kuin heillä on niiden ymmärtämiseen riittäviä valmiuksia. Sisältöä joudutaan helpottamaan. Sisältöjen karsimista ei puolestaan voi liikaa tehdä vaarantamatta valtakunnallisesti asetettujen opetustavoitteiden saavuttamista.

Yhteiskuntaopin opetuksen keskittäminen yläkoulun viimeiselle luokalle on perusteltua siinä mielessä, että tällöin oppiaineen oppimista tukeva historian tuntemus on jo syvällisempää kuin yläkoulun alussa. Pedagogisesti keskittäminen mahdollistaa monipuoliset, taitojen oppimista tukevat projektit.

Herää kysymys, heikentääkö Keravan omaperäinen malli tosiasiassa keravalaisten nuorten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallisia asioita ja oppia vaikuttamista. Kaventaako se mahdollisuuksien tasa-arvoa? Nuorten syrjäytyminen, koulutuksen periytyminen ja esimerkiksi nuorten alhainen äänestysaktiivisuus ovat ongelmia, joiden selättämiseksi peruskoulussa pitäisi tehdä kaikki voitava.

Olen iloinen siitä, että olen Keravalla peruskouluni ja lukioni käyneenä saanut aina erinomaisen laadukasta yhteiskuntaopin opetusta. Sillä on ollut osuutta siihen, että olen myöhemmin halunnut opiskella yliopistossa oikeustiedettä ja kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Kasvatus- ja opetuslautakunta tarkastelee 21.11.2018 yhteiskuntaopin tuntijakoa. Toivon päättäjille viisautta kuunnella tarkkaavaisella korvalla aiheen parhaiden, koulutettujen kokemusasiantuntijoiden eli opettajien ääntä. Toivon myös rohkeutta muuttaa tarvittaessa omia aikaisempia päätöksiä.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, Kerava
Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen

Linjapuheeni KOL:n varapuheenjohtajavaalissa

Pidin tämän puheen 4.11.2018 KOL:n varapuheenjohtajakisassa liittokokouksessa Tampereella

Arvoisa liittokokous,

Tänään katsomme eteenpäin ja erilaisin päätöksin linjaamme, millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa. Haluan kuulua kanssanne tulevaisuuden tekijöiden eturintamaan. Siis kanssanne, yhdessä.

Olen Inna Kallioinen, KOLlin liittohallituksen jäsen, Keravan Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja oikeustieteen opiskelija. Olen idearikas, ratkaisuhakuinen, pitkäjänteinen ja keskusteleva ihminen. 

Ensi vuosi on vaalivuosi. Vaalit vaativat keskittymistä, intoa, yhteistyötä ja rohkeutta puolustaa meille tärkeitä asioita kuten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Vaalit vaativat itsensä likoon laittamista ja kovaa työtä koko puolueelta. Tässä työssä KOLlilla on tärkeä rooli tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Se on suurin syy siihen, miksi haen KOLlin varapuheenjohtajaksi.

Vuonna 2015 innostuin eduskuntavaalikampanjoinnissa mukana olosta niin paljon, että liityin Keskustan jäseneksi. Minulla on lapsuusmuistoja Keskustan vaaliteltoilta ja olen ollut mukana monissa kampanjoissa, mutta koen, että erityisesti nämä neljä vuotta ovat kasvattaneet minua vaikuttajana todella paljon.

Sydämelläni on kaksi kotia – toinen Uudellamaalla ja toinen Lapissa. Opiskelen Lapin yliopistossa. Kevään olin harjoittelussa Euroopan parlamentissa Brysselissä. Nyt asun Keravalla ja käyn töissä Vantaalla.

Tiedän omakohtaisesti, millaisia haasteita Keskusta kohtaa etelän kaupungeissa. Syvään on juurtunut monien mieleen mielikuva Keskustasta vain maaseudun puolueena, vaikka se ei ole totta.

Helsingin lähikaupungeissa asukasluku kasvaa. Keskustan tulevaisuuden takia puolueen pitää tähdätä tavoitteellisesti kasvuun erityisesti kaupungeissa. Pitää nostaa kaupungeista keskustalaisia vaikuttajia, koska uskottavuus on mahdollista rakentaa vain sisältä päin kaupungeista.

Haluan olla mukana vahvistamassa KOLlin toimintaa koko maassa. Toivon, että liittohallitukseen ja sen puheenjohtajistoon saadaan monipuolista osaamista, opiskelijoita erilaisilta aloilta ja eri puolilta Suomea, uusia tekijöitä, mutta myös jatkuvuutta.

Hyvä kokousväki,

Haluan ottaa askeleen eteenpäin vaikuttajan polullani. Pyrin suurella innolla liittomme varapuheenjohtajaksi ja pyydän teiltä siihen luottamusta.

Kiitos.

Hanna Markkanen esitti minua KOLlin varapuheenjohtajaksi

Hanna Markkanen esitti minua 3.11.2018 Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtajaksi vuodelle 2019.

Hyvät Keskustaopiskelijat,

vuosi sitten aloittaessani opinnot Lapin yliopistossa liityin jäseneksi Rovaniemen Keskustaopiskelijoihin. Roken toiminnassa tutustuin rautaiseen vaikuttajanaiseen, Kallioisen Innaan. Minulla onkin ilo esittää Rovaniemen Keskustaopiskelijoiden puolesta, tätä tarmokasta nuorta naista Keskustan opiskelijaliiton varapuheenjohtajaksi.

Innalta löytyy kokemusta sekä opiskelijapolitiikasta Lapin yliopistolta, että paikallispolitiikasta Uudeltamaalta. Valtakunnallista ja kansainvälistä kokemusta on kertynyt Keskustaopiskelijoiden liittohallituksesta, YTHS:n valtuuskunnasta sekä harjoittelusta Euroopan parlamentissa. Uskon ja tiedän, että tämän paletin hallitsemisesta olisi suuri hyöty varapuheenjohtajan tehtävää hoidettaessa.

Yhteistyömme on osoittanut, että Inna on asioihin perehtyvä poliitikko, joka uskaltaa toimia keskustelun avaajana ja tarvittaessa myöskin kyseenalaistajana. Tulevana Vaa­li­keväänä KOL:n ja Kes­kus­tan on kiin­ni­tet­tä­vä eri­tyis­tä huo­mi­o­ta kau­pun­ki­po­li­tiik­kaam­me. Innan näkemys keskustan kannatuksen kasvattamisesta ja laajentamisesta uskottavaksi toimijaksi kaupungeissakin toisi tärkeän lisän liittohallituksen puheenjohtajistoon.

Innasta KOL saisi vastuuntuntoisen varapuheenjohtajan, jolta ideat eivät lopu tai hymy hyydy!

Anni-Sofia Sihvon minulle pitämä kannatuspuhe

RoKen Anni-Sofia Sihvon 3.11.2018 minulle pitämä kannatuspuhe:

Hyvä keskustaopiskelijoiden liittokokous, nyt kannattaa kuunnella tarkkaan:

Ratkaisukeskeisyys, järjestelmällisyys ja intohimo vaikuttamiseen. Nämä ovat ne sanat, joilla kuvailen liiton varapuheenjohtajaksi pyrkivää Inna Kallioista.

Olen tutustunut Innaan kolme vuotta sitten edustajistovaalihuumassa, kun tulimme valituiksi LYYn edustajistoon. Tämän gradua vaille valmiin oikeustieteen maisterin johtamistaidoista vahvaa näyttöä ja luottamusta osoittaa ryhmänjohtajuudet sekä Keravan keskustan valtuustoryhmässä että aiemmin LYY:n edustajiston keskusta-ryhmässä. Työskentely Innan kanssa on ollut luontevaa ja helppoa kaikissa luottamustoimessa, joita olemme yhdessä hoitaneet.

Siteeraan tässä erästä entistä Roke-aktiivia, ja aivan kuten hän, myös minä ihailen valtavasti Innan kykyä ilmaista erilainen ja jopa täysin vastakkainen mielipide asiakysymyksissä laaja-alaisesti perustellen mutta ennen kaikkea rynnimättä ja rakentavasti, muiden kantoja mielipiteitä kuunnellen ja kunnioittaen. Se ei ole vaan opittavissa oleva taito, vaan se on luonteenpiirre ja tällaisia toimijoita koko järjestökenttä kaipaa. Meidän onneksemme, tällainen henkilö on parissamme täällä tänään.

Innasta KOL saa ratkaisukeskeisen ja idearikkaan varapuheenjohtajan. Tulevana politiikan supervuonna meidän täytyy kyetä kasvattamaan kannatusta myös suurissa kaupungeissa. Innan tekemä työ keskustan kannatuksen kasvattamiseksi ja laajentamiseksi entistä uskottavammaksi toimijaksi kaupungeissakin toisi merkittävän lisän liittohallituksen puheenjohtajistoon.

Loppuun kevennys liittokokouksen paikasta inspiroituneena; tehdään päätös, joka kestää ja kantaa ja on vakaa kuin Linna. Valintamme varapuheenjohtajaksi olkoon siis Inna!

Puhe ydinvoimasta

Pidin tämän puheen 3.11.2018 KOLlin liittokokouksessa Tampereella

Arvoisa liittokokous,

Haluan puhua ydinvoimasta. Vaikka ydinvoima hiilijalanjälkensä puolesta saattaa olla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välivaiheen energiamuotona tarpeellinen, meidän on muistettava siihen liittyvät suuret riskit.

Jos puhumme ydinvoiman eduista, meidän on samalla pidettävä esillä myös sitä toista puolta ja painotettava turvallisuusnäkökulmia. 

Ydinvoiman turvallisuusriskit ulottuvat hallitsemattoman pitkälle tulevaisuuteen – tuhansia vuosia tästä eteenpäin. Jätämme ydinjätteen hankalana taakkana tuleville sukupolville.

Valtioneuvoston Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ydinonnettomuutta on pidetty yhtenä Suomen vakavimpana turvallisuusuhkana. Sen vaikutukset olisivat laajamittaiset koko yhteiskunnan kannalta. Ydinvoiman yleistyessä myös onnettomuusriski kasvaisi.

Toinen ydinvoimaan maailmanlaajuisesti liittyvä vakava huoli on meidän ihmisten oma toiminta. Mitä jos ydinjätettä päätyisi vääriin tarkoituksiin? Miten varmistumme siitä, että ihminen ei voi sitä itse koskaan käyttää toisen vahingoittamiseen?

Meidän pitää kunnianhimoisesti etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja ilmastonmuutokseen uusiutuvasta energiasta, jota ihmiskunnan on opittava nopeasti hyödyntämään ja käyttämään nykyistä enemmän. Myös kulutusta on välttämätöntä karsia, koska pitkällä aikavälillä maapallon kantokyky tuskin kestää tätä kaikkea.

Kiitos.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Iloisena kerron, että olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa Uudellamaalla! Keskustan Uudenmaan piiri valitsi tänään 6.10.2018 ensimmäiset ehdokkaansa ensi kevään vaaleihin. Päätös ehdokkuudestani on syntynyt hitaasti, ja olen asiaa harkinnut huolellisesti tähän aamuun asti.

Poliittiseen päätöksentekoon ja vaaleihin tarvitaan erilaisista näkökulmista perusteltuja mielipiteitä ja kuuntelevaa vuoropuhelua. Se on demokratian rikkaus. Usein nuorten näkemykset ovat aliedustettuina. Haluan kantaa korteni kekoon ja osallistua vaikuttamisen vuoropuheluun omalla äänelläni.

Suomessa työnteon ja opiskelun on oltava aina kannattavaa ja kannustavaa. Haluan, että jokaisella lapsella ja nuorella elämän alku on turvallinen ja että vanheta voi turvallisin mielin. Mahdollisuuksien tasa-arvoa pitää vahvistaa.

Ympäristökysymykset ovat koko maailman yhteinen asia ja ilmastonmuutos aikamme suurin haaste. Suomessa ja Euroopassa meidän pitää olla rohkeita ja innovatiivisia edelläkävijöitä ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tavoitteet on asetettava tinkimättömästi korkealle ja niiden saavuttamiseksi on tehtävä tekoja.

Vaalikampanjat tehdään yhdessä. Olen kiitollinen tuesta ja kannustuksesta ja kiinnostavista keskustelusta, joita olen käynyt miettiessäni ehdokkuutta. Jos haluat lähteä tukemaan minua vaalikampanjassani keväällä jollain tapaa tai ideoimaan kampanjaani, ole minuun yhteydessä. Kuulemisiin ja tapaamisiin <3

 

 

Tässä kuvassa me Keskustan Uudenmaan nuoret naiset: Sara Saramäki Espoosta ja minä.