Korona paljastaa keskittämiskehityksen kipukohtia

Viisas säästäjä ja sijoittaja hajauttaa ajallisesti ja eri sijoituskohteisiin. Riski pienenee, kun kaikki ei ole yhden kortin varassa.

Kun vaikkapa osakkeita ostaa pitkäjänteisesti eri aikoina, tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä todennäköisesti positiivinen. Onnistuessaan hajautettu sijoittaminen voi tuoda fiksulle ja kärsivälliselle sijoittajalle varmuutta sen varalle, ettei henkilökohtainen talous ajaudu lama-aikana kriisiin.

Mutta päteekö sama sääntö hajauttamisen viisaudesta laajemminkin yhteiskunnassa?

Oma puolueeni Keskusta on totutusti puolustanut ajatusta hajauttamisesta ja ehkä osittain siksi leimaantunut ”maaseudun puolueeksi”. Välillä minuakin on Keskustassa jopa ärsyttänyt se, että se nostaa joka käänteessä voimakkaasti aluepoliittisia kysymyksiä esiin. Siinä on kuitenkin viisautta. Se on ajankohtaista palauttaa mieleen nyt, kun yhteiskunta on koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi ajautunut poikkeukselliseen tilaan.

Kaupunkielämään liittyy tavallisesti lukuisia ihmiskontakteja: töissä, isoissa koulussa, kaupassa, terveyskeskuksessa, kirjastossa, kuntosalilla, bussissa ja junassa. Koskemme samoja pintoja, halaamme, kättelemme, jonotamme… Bakteereiden ja virusten on helppo löytää tiensä ihmisestä ihmiseen. Koronauutisoinnin yllyttyä viikon loppupuolella kaupungissa alkoi havaita muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Vantaalla näin useamman ihmisen käyttävän julkisilla paikoilla hengityssuojainta. Isossa ruokakaupassa hyllyt hupenivat tyhjiin tiettyjen tuotteiden osalta, kun moni suuntasi hamstraamaan. Ostomania tarttui kuin koronavirus.

Suomen huoltovarmuuden ja kotimaisen, puhtaan ja terveellisen ruokaketjun turvaamisen kannalta on tärkeää, että osa tahtoo valita maaseudun kodikseen ja on valmis tuottamaan ruokaa meidän kaupunkilaistenkin tarpeisiin. Päivittäispalvelut kannattaa järjestää useammassa pienemmässä yksikössä sen sijaan, että ne keskitetään valtaviin yksiköihin. Ehkäpä alueellinen hajauttaminen on viisasta juuri kriisi- ja poikkeustilanteita ennakoiden. Perusterveydenhuollon, koulujen ja kauppojen pitää olla riittävän lähellä ihmisiä niin kriisitilanteessa kuin normaalioloissakin.

On yhteinen etumme, että keskittämiskehitystä ei ainakaan kiihdytetä. Riittävä hajauttaminen tuo kestävyyttä ja turvaa yhteiskuntaan – sekä valtakunnallisesti että paikkakuntien lähipalveluina.

Budjettipuhe Keravan kaupunginvaltuustossa 2.12.2019

Hyvä kaupunginvaltuusto ja kuulijat,

”Hyvinvointi on päämäärä, talous on väline.” Tämä Keskustan periaateohjelmasta löytyvä ajatus sopii hyvin tähän päivään, kun olemme kokoontuneet päättämään ensi vuoden talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmasta. Talous vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskuntaan ja keravalaisten elämään – käytännössä talous on paljon muutakin kuin numeroita.

Meidän Keravan tämän hetken päättäjien pitää talouspäätöksissämme pyrkiä vastuullisuuteen. Samalla on ratkottava tämänhetkisiä ongelmakohtia ja pidettävä kirkkaasti mielessä se, että taloutta pitää hoitaa tulevaisuutta ajatellen kestävästi. Liian usein tuntuu, että tämä tulevaisuusnäkökulma unohtuu päätöksenteossa herkemmin, vaikka nämä kaksi mainitsemaani tavoitetta ovat sidoksissa toisiinsa ja molemmat yhtä tärkeitä.

Aivan aluksi Keskustan ryhmä haluaa huomauttaa, että budjettineuvotteluista tiedottamisen osalta tietyillä poliittisilla tahoilla on kehitettävää, koska siinä on ollut toistuvaa lipsumista. Se, mitä tiedottamisesta sovitaan yhdessä, on osa budjettisovun kokonaisuutta, ja siinä pitää jokaisen neuvottelutahon kaikilta osin pysyttäytyä. Keskustan ryhmälle sopii tulevaisuudessa myös täysi avoimuus, jos niin yhdessä päätetään. Meidän puolestamme neuvottelut voidaan vaikka striimata suorana lähetyksenä. Siellähän kiinnostavimmat poliittiset keskustelut käydään, jos valtuustossa meillä on edessämme sopubudjetti.

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Keskustan valtuustoryhmä on iloinen siitä, että budjetti on onnistuttu rakentamaan niin, että epämieluisat veronkorotukset on pystytty välttämään. Keravan vetovoiman kannalta on tärkeää, että kunnallisveron ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron tasot säilyvät ennallaan. Erityisesti keski- ja hyvätuloisten henkilöiden päätöksiin valita asuinpaikka tietyltä seudulta voi olla merkitystä sillä, kuinka kireää kunnan verotus on suhteessa lähikuntiin. Keravan on oltava hyvä valinta kotipaikaksi myös heille. Tällä hetkellä ja ensi vuonna Keravan tilannetta voi pitää lähikuntiimme verrattuna kohtalaisena.

Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti heijastuu kaikkien keravalaisten asuinkustannuksiin. Se näkyy suoraan omakotitaloasujien asumismenoissa, mutta välillisesti myös esimerkiksi vuokrissa. Rakentamattomien asuinrakennusten veroprosentin korottamista pidämme kuitenkin positiivisena muutoksena, vaikka siitä saatavat verotulot ovat vähäiset. Tavoitteena on kannustaa rakentamaan tonteille, joiden kunnallistekniikkaan olemme jo investoineet.

Keskustalla oli budjettineuvotteluissa pari asiaa, joista emme olleet valmiita joustamaan. Ne liittyivät kotihoidon kuntalisään eli Kerava-lisään ja Keskuskouluun.

Keskusta näkee, että Kerava-lisän säilyttäminen nyt ja tulevaisuudessa on perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Yhteiskunnassa ja meillä Keravalla tarvitaan vahvoja signaaleja, jotka antavat lapsiperheille ja nuorille aikuisille luottamusta ja taloudellista ennustettavuutta tulevaisuuteen. Keravalle on veto- ja pitovoimatekijä olla lapsiystävällinen kaupunki ja kehittyä sillä saralla yhä paremmaksi kotikaupungiksi. Lapsiystävällisyys muodostuu monista tekijöistä: kouluista, laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, leikkipuistoista, harrastusmahdollisuuksista, mahdollisuudesta saada apua vaikeuksissa, turvallisuudesta, ja joidenkin perheiden näkökulmasta Kerava-lisästä. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on luotava monin eri keinoin lapsimyönteisempää ilmapiiriä ja tarjottava perheille erilaisia vaihtoehtoja.

Toinen kynnyskysymys Keskustalle oli se, että budjetissa käytetään Keskuskoulu-hankkeesta neutraaleja termejä ottamatta kantaa siihen, toteutetaanko Keskuskoulu peruskorjaamalla nykyinen rakennus vai rakentamalla sen tilalle uusi, nykyaikainen koulu. Valtuusto tekee asiasta aikanaan päätöksen, mutta niin kauan kunnes se hetki tulee ja valtuutetuilla on riittävät tiedot päätöksen tekemistä varten, niin Keskustan valtuustoryhmä haluaa pitää molemmat vaihtoehdot avoimina, koska tämänhetkisten tietojen valossa on haasteellista nähdä tämän peruskorjausvaihtoehdon hyviä puolia. Ryhmällemme olikin tärkeää, että teknisenä korjauksena budjettia viilattiin vielä tänään Keskuskoulu-asian osalta sovitunlaiseksi.

No, budjettiesitys on mikä on. Ei se täydellinen ole, mutta ihan hyväksyttävissä kuitenkin. Kritiikkinä Keskustan ryhmä nostaa esiin sen, että budjetissa riskit kasvavat, mutta onko riskeihin varautumiseen varattu enää riittävästi rahaa? Suhtaudumme kriittisesti erityisesti kiinteistöjen nettomyyntivoittojen potentiaalin arvion realistisuuteen. Mutta toivomme, että kritiikkimme osoittautuu turhaksi ja saamme ensi vuonna kiinteistöjä myytyä poikkeuksellisella tehokkuudella. Keskustan ryhmän mielestä budjettiin olisi voinut löytää lisää varmuutta korottamalla hiukan terveyskeskusmaksuja, mutta tähän ei ollut riittävää poliittista tahtotilaa. Pienellä korotuksella olisi saatu kaupungille lisätuloja 200 000 – 400 000 euroa. Korotus ei olisi ollut kohtuuton, kun huomioidaan maksukatto ja mahdollisuus saada maksuista vapautus.

Hyvät kuulijat,

Lopuksi muutama sana investoinneista. Edessämme on suuria investointeja ja kaupungin velkataakka kasvaa huimasti. Siksi pitää olla erityisen tarkkana siitä, että teemme pitkällä tähtäimellä järkeviä ja kestäviä investointeja. Olemme iloisia siitä, että monitoimihalli edistyy – monitoimihalli oli meidänkin kuntavaalitavoitteemme. Toisaalta samaan aikaan mietityttää, kuinka paljon investointeja pystymme kerralla tekemään säilyttäen talouden tasapainossa. Monitoimihallin kustannusarviot, kustannusten jako-osuudet ja tuottoarviot kaipaavat vielä paljon tarkennusta ennen kuin hanke voi kuitenkaan kunnolla käynnistyä.

Taloussuunnitelman osalta haluamme ilon aiheena nostaa esiin vuodelle 2021 suunnitellun Savion koirapuiston. Tein asiasta saviolaisilta koiraihmisiltä tulleiden toiveiden perusteella valtuustoaloitteen, joka toivottavasti konkretisoituu lähivuosina.

Koko Keravaa, kaikkia pienen kaupunkimme alueita pitää kehittää ihmisilleen, yrityksilleen ja yhdistyksilleen yhä paremmaksi paikaksi. Keskusta on kuitenkin Keravan sydän ja monelle keravalaiselle yksi sujuvan arjen tärkeistä paikoista. Se on siten merkittävässä roolissa siinä, miten viihtyisä tunnelma kaupungissamme vallitsee ja siksi on tärkeää suunnata erityishuomiota keskustan suunnitelmalliseen kehittämiseen. Kaupunginjohtajan katsauksessa todetaan hienosti, että ”lähivuosina saamme nauttia persoonallisesta, uudistuvasta ja silti vanhaa kunnioittavasta keskustasta”. Myös me Keravan Keskustan valtuustoryhmässä pidämme saman suunnan lähivuosina.

Näillä saatesanoilla Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion ja taloussuunnitelman. Kiitämme Keravan taitavia ja osaavia virkamiehiä kuluneen vuoden työstä. Toivotamme kaikille jännittäviä poliittisia hetkiä lähipäiville ja hyvää joulun odotusta.

Saviolle tarvitaan koirapuisto!

”Saviolle tarvitaan koirapuisto”, korviini kantautui saviolaisten koiraihmisten toive useammasta suusta. Lupasin, että vien toivetta eteenpäin. Tein asiasta valtuustoaloitteen, ja sen allekirjoitti 21 kaupunginvaltuutettua.

Lemmikit parantavat psyykkistä hyvinvointia. Koirat ovat hyvä seuralainen lenkille, jolloin fyysinen kuntokin pysyy yllä. Yksinäiselle ihmiselle lemmikki tuo seuraa ja iloa elämään. Monessa kaupunkikodissa on lemmikkejä.

Koiranomistajille koirapuistot ovat mukavia pysähdyspaikkoja lenkkeilyn ohessa. Ne mahdollistavat kaupunkilaiskoirille energian purkamisen vapaana liikkumalla ja muiden koirien kanssa leikkimisen. Liikuntarajoitteisille koiranomistajille ne ovat tapa huolehtia koiran liikunnasta. Koirapuistoja on Keravalla neljä, mutta kaupungin eteläosista niihin on pitkä matka lenkkeillä.

Valtuustossa käsiteltiin eilen valtuustoaloitteeseeni saatua vastausta – vastaus oli erittäin hyvä. Siinä oli selkeästi kerrottu, koirapuiston perustamisen tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Koirapuiston toteutuksen kustannuksiksi oli arvioitu 50 000 euroa. Koirapuiston mahdollista sijoittamispaikkaa kaupungin eteläosaan luvattiin selvittää alueiden käytön suunnittelun yhteydessä syksyllä 2019 ja todettiin, että koirapuiston mahdollisen sijoituspaikan suunnittelu pitää tehdä vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden, yrittäjien ja kaupungin viranomaisten kesken, jotta saadaan suunnitteluun käyttäjien toiveita ja monipuolisia näkökulmia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola nosti valtuustossa esiin lemmikkien positiiviset vaikutuksen ihmisten hyvinvointiin sekä sen, että Savion ja Koivikon koiraihmiset ovat jo pitkään toivoneet koirapuistoa Keravan eteläosaan.

Toivottavasti koirapuiston toteuttamiseen löydetään rahat ja sopiva sijainti ja asia etenee!

PS. Kuvassa Viksu-koira pentuna, jolloin ei vielä niin pienenä koirapuistoon ollut asiaa.

Keskusta käänsi sivua

Puoluekokousfiiliksiä. Siinä kävi niin hyvin. Nimittäin en tällä kertaa puhujapöntöstä poistuessani kompastunut ja joutunut sen seurauksena sairaalaan, kuten minulle Sotkamon puoluekokouksessa vuosi sitten kävi. Muut asiat tosin eilen jännittivät monin verroin enemmän.

Hyvin kävi Keskustallekin, meille monille niin rakkaalle ja meitä erilaisia ihmisiä yhdistävälle kansanliikkeelle. Melkein 2000 kokousedustajaa kokoontui Kouvolaan valitsemaan puolueelle uutta puheenjohtajaa.

Ehdokkaita oli kaksi. Molempien poliittista osaamista, kohtaamisen ja kuuntelemisen taitoa, tarmokkuutta ja kykyä innostaa ja kannustaa arvostan. Molemmat he laittoivat itsensä rohkeasti likoon, kävivät hyvän kisan ja pitivät loistavat, koskettavat puheet.

Keskustaväki on nyt puhunut. Molemmat ehdokkaat, Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen, saivat keskustalaisilta vankkaa kannatusta. Vaalin tulos oli kuitenkin selkeä Katrin eduksi. Hän on elinkeinoministeri, pätevä ja sivistynyt uuden polven poliitikko, tahtonainen. ”Riittävästi kokemusta, riittävästi ymmärrystä, katse tulevaisuudessa. Vaikeimmissa paikoissa Keskustassa on luotettu nuoriin”, sanoi Katri puheessaan. Niin luotetaan nytkin. Lämpimät onnittelut sinulle Katri!

Vaalissa jokaisella on käytössään yksi ääni, jokainen niistä täsmälleen yhtä arvokas. Jokaiseen valintaan päädytään jostakin syystä. Silloinkin, kun valintaa pitää tarkasti harkita kuten nyt – keskustalle vaikeassa paikassa, kun kannatus laahaa.

Antti ja Katri ansaitsevat kiitoksen siitä, että heidän ansiostaan jokaisella äänioikeutetulla puoluekokouksessa oli mahdollisuus aidosti valita hyvistä vaihtoehdoista. Kuten jo aiemmin kerroin, valinta ei minullekaan ollut helppo, vaikkakin lopulta selkeä. Kun puhuin oman kannatuspuheeni Katrille, se tuntui sydämessä oikealta. Kun kuuntelin, mitä monilla tutuillani oli kannatuspuheissaan Antista hyvää sanottavaa, saatoin kuulemani hyvät asiat itsekin täysin allekirjoittaa.

Puolueella on vain yksi puheenjohtaja. Vain yhtä voi äänestää, vaikka useampaakin haluaisi kannustaa. Vain yksi voi tulla valituksi tuohon vaativaan pestiin. Mutta politiikassa kukaan ei saa asioita tapahtumaan yksin, vaan tarvitaan yhteistyön voimaa. Tuloksen selvittyä Antti antoi täyden tukensa valitulle uudelle puheenjohtajalle ja vetosi puolueväkeen yhtenäisyyden puolesta.

”Tämä puolue nousee, kun me niin päätämme. Lupaan vain yhden asian: kaikkeni Keskustan eteen.” Näin lupasi Katri. Se on hieno lupaus uudelta johtajaltamme. Työhön puolueen nostamiseksi ja ihmisten luottamuksen voittamiseen uudestaan tarvitaan kuitenkin meidän kaikkien tavallisten puoluetoimijoiden panosta. Nostotalkoisiin siis.

Inna Kallioinen

Keskusta uusiutuu Katri Kulmunin johdolla 2020-luvulle!

Kaupunginvaltuutetut ja opiskelija-aktiivit Laura Hämäläinen ja Inna Kallioinen lähtivät mukaan kannattamaan Katri Kulmunia Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. He näkevät, että Katrin johdolla Keskusta voi astella kohti uutta.

– Uskomme täysin, että Katri voi viedä keskustajoukon tarmolla ja innolla, yhtenäisenä, kohti seuraavia kuntavaaleja ja eduskuntavaaleja – ja niiden yli.

Hämäläinen ja Kallioinen korostavat, että keskustan on puheenjohtajavaalissa osattava katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Tulevat vaalit ovat vasta ensimmäisiä koetinkiviä.

– Katrin kehittyminen puheenjohtajakampanjan aikana on ollut huikeaa. Jatkuva valmius kehittymiseen on hyvälle johtajalle välttämätön ominaisuus. Katri voisi Keskustan puheenjohtajana ennen seuraavia vaaleja kasvaa edelleen ja puhjeta kukkaan. Hän voi johdattaa Keskustan niittämään sitä uutta viljaa, joka juurevalla maalla voi lähteä taas kasvuun. Hän on tulevaisuusvalinta, joka parhaiten pystyy tarjoamaan puolueelle uuden alun, pohtii Kallioinen.

– Puheenjohtajan valinta ei ole ikä- eikä sukupuolikysymys – muut asiat ovat ratkaisevia. Olemme kuitenkin todella iloisia siitä, että meillä on äärimmäisen pätevä nuori nainen ehdolla tärkeään pestiin. Olemme innoissamme tukemassa uutta sukupolvea tähän tehtävään, iloitsee Hämäläinen.

– Katri pystyy samalla puhuttelemaan keskustan perinteisiä kannattajia ja herättämään kiinnostuksen kipinän heissä, jotka eivät ennen ole keskustaa äänestäneet.

Uudellamaalla kaupunkipolitiikassa toimiva Kallioinen huomauttaa, että Katri on osannut antaa uskottavia vastauksia Keskustan kaupunkipolitiikkaa ja -toimintaa koskeviin kysymyksiin.

– Katri pystyy vetoamaan ihmisiin myös Ruuhka-Suomessa. Täällähän me tarvitsisimme juuri jotain uutta, jos toivomme kannatuksen kasvavan – jotain sellaista, joka voi saada uudet ihmiset kiinnostumaan keskustasta ja yhteiskunnasta.

Hämäläinen ja Kallioinen ovat vakuuttuneita Katrin kyvystä yhdistää keskustakenttää ja hänen vahvasta aatteellisesta otteestaan ja tulevaisuuteen katsovasta asenteestaan.

Hämäläinen ja Kallioinen ovat Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajia, mutta korostavat, että opiskelijaliitto on päättänyt liittona olla ottamatta kantaa puheenjohtajavalintaan. Nuorkeskustassa on kummankin ehdokkaan kannattajia, ja osa ehkä miettii valintaansa puoluekokoukseen saakka.

Laura Hämäläinen
kaupunginvaltuutettu, Mikkeli
puheviestinnän maisteriopiskelija

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän pj., Kerava
oikeustieteen maisteriopiskelija

Kenen johdolla Keskustalle kirjoitetaan uusi luku?

Keskusta tarvitsee uuden alun. Vanha kansanliike ei saa yrittää häivyttää historiaansa, mutta puolueen on pystyttävä uudistamaan mielikuva itsestään ja tuomaan aate ja arvot raikkaasti osaksi päivän polttavaa politiikkaa.

Siihen työhön tarvitaan laaja joukko keskustavaikuttajia. Keskustalaisia sitoo yhteen avoin ja kuunteleva keskustelu vaikeistakin aiheista ja valmius kehittyä niin yksilönä kuin puolueena.

Politiikka henkilöityy. Me Keskustassa tiedämme olevamme monikasvoinen joukko, mutta puheenjohtaja on kansanliikkeemme keulakuva. Tie vie uuden johtajan johdolla kohti seuraavia kunta- ja eduskuntavaaleja, mutta vaalejakin tärkeämpää on se, miten keskustalainen ääni vaalien välillä kanavoituu yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tarvitsemme innostavan ja viisaan johtajan, jolla on tulevaisuuden visioita. Ihmisen, joka pystyy puhuttelemaan sekä perinteisiä kannattajiamme että heitä, jotka eivät ole keskustaa aikaisemmin äänestäneet. Nuorissa on onnistuttava sytyttämään kiinnostuksen kipinä keskustaa ja laajemmin yhteiskuntaa kohtaan.

Mielikuvat on murrettava yksitellen – keskustellen ja kärsivällisesti. Tarvitsemme johtajan, joka kuuntelee ja ennen kaikkea on taitava etsimään ymmärrystä.

Olen harkinnut omaa ehdokasvalintaani Kaikkosen ja Kulmunin välillä tarkasti ja eri näkökulmasta puheenjohtajakampanjaa katsellessani. Valinta heidän välillään ei ollut minulle itsestään selvä eikä helppo.

Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten he ovat kehittyneet kampanjan aikana. Hyvän johtajan pitää olla valmis jatkuvaan kehittymiseen. Koska asiakysymyksissä ei ehdokkaiden välillä ole ilmennyt ratkaisevia eroja, erot on pitänyt etsiä ehdokkaiden persoonista.

Luotan siihen, että toinen hyvistä ehdokkaistamme pystyy ministerin paikaltaankin antamaan keskustapolitiikalle kaiken sen hyvän mitä puolue voi häneltä saada.

Samalla uskon, että toinen hyvistä ehdokkaistamme voisi Keskustan puheenjohtajana ennen seuraavia vaaleja kasvaa ja puhjeta kukkaan. Hän voisi johdattaa Keskustan niittämään sitä uutta viljaa, joka juurevalla maalla voi lähteä taas kasvuun. Hän on tulevaisuusvalinta, joka parhaiten pystyy tarjoamaan puolueelle uuden alun.

Olipa uusi johtaja kumpi hyvänsä, toivotan hänelle onnea vaativaan tehtävään.

Inna Kallioinen

Keskustan puoluekokousedustaja
Kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava

Poliittinen kenttä on monivärinen

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 16.8.2019.

”Kaikki ihmiset haluavat samoja asioita – turvallisuutta, toimeentuloa, rakkautta, seksiä, viihdettä, vapautta.” Näin kirjoittaa kokoomuksen Jukka Nissinen (K-U 12.8.).

Perustarpeet ihmisillä ovat biologisena olentona varsin samankaltaiset. Kukaan ei selviä ilman ravintoa. Untakin tarvitsemme, samoin liikuntaa. Lajin jatkumisen kannalta osan pitää lisääntyä. Siinä se. Aika yksinkertaista.

Sivistyneessä yhteiskunnassa elämä on kuitenkin monimutkaisempaa. Ihmiset haluavat tosiasiassa varsin erilaisia asioita, kun perustarpeet on riittävän hyvin täytetty.

Osalle päämäärä voi olla takoa rahaa. Osa tyytyy pienempiin tuloihin, jotta voi tehdä mielekästä työtä tai käyttää aikaa enemmän perheen kanssa tai harrastuksissa.

Jollekin viihdettä on luonnossa rauhoittuminen, elokuvat tai kupillinen kahvia ystävän seurassa ja jollekin benjihyppy toisella puolella maapalloa. Joku haluaa seksiä saadakseen lapsen, toinen nautinnon vuoksi ja kolmas ei ollenkaan.

Äänestäjä voi valita monien vaihtoehtojen väliltä. Voi valita oikeiston, vasemmiston tai poliittisen keskustan. Tänä kesänä eräs viisikymppinen mies kertoi minulle periaatteestaan olla äänestämättä. Vapaassa yhteiskunnassa äänioikeuden saa jättää käyttämättäkin.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista yhdessä. Puolueet haluavat eri asioita, mutta halutessaan niiden on mahdollista löytää paljon yhteistä. Puolueita yhdistää ylevien arvojen tavoittelu, mutta painotukset ja keinot tavoitteiden saavuttamiseen ovat erilaisia.

Jukka Nissinen kirjoittaa puolueiden jakolinjasta, joka hänen mielestään on oikeisto ja vasemmisto. Hän unohtaa mainita omaleimaisen poliittisen keskustan, joka Suomessa on ollut pitkään merkittävä ja vaikuttava voima poliittisella kentällä.

Keskustalle ominaista on usko ihmisyyteen: politiikkaa pitää tehdä ihmisiä varten. Puolueen aate kiteytyy vastuulliseen vapauteen, jossa ihminen on itse vastuussa omista valinnoistaan, mutta ottaa toiminnassaan huomioon toiset ja kantaa vastuuta ympäristöstään.

Keskusta on maltillisesti keskellä, mutta ei laimeasti oikean ja vasemman välissä. Molempien kanssa se kykenee tekemään yhteistyötä ja muutoinkin pyrkii sovittelemaan yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Se on aktiivinen ja keskusteleva kansanliike, jossa jokainen jäsen saa äänensä kuuluviin. Se on yli sata vuotta vanha, mutta katsoo vahvasti tulevaisuuteen ja on mukana etsimässä ratkaisuja aikamme haasteisiin.

Kokoomusvaltuutetunkin on yleissivistävää tiedostaa se, miten moninapainen poliittinen kenttä meillä Suomessa on. Se on rikkautta.

Siitä olen Nissisen kanssa samaa mieltä, ettei kenenkään kuulu hallita maailmaa yksin. Yhteistyötä tarvitaan aina niin erilaisten ihmisten kuin puolueidenkin välillä. Maailma on monivärinen, ei mustavalkoinen.

Inna Kallioinen

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava

Tilinpäätöspuhe 3.6.2019

Keravan kaupunginvaltuustossa 3.6.2019 pitämäni Keskustan ryhmän tilinpäätöspuhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

Keravalla on totuttu kestävään, vakaaseen taloudenhoitoon. Kaupungin voimakas kasvu ja investoinneista aiheutuva huomattavan nopea velkaantuminen asettavat meille haasteita.

Keravalla työttömyysaste on vuonna 2018 ollut keskimäärin 9,1 %. Suunta on oikea, työttömyysaste on pienempi kuin edellisenä vuonna.  Siitä huolimatta on jälleen kerran ihmeteltävä, miksi meillä Keravalla on näin paljon työttömyyttä? Keravalta on loistavat kulkuyhteydet lähikaupunkeihin, ja työpaikkoja täälläpäin Suomea pitäisi olla riittämiin verrattuna muuhun maahan. Inhimillisestä näkökulmasta työ pitää parhaalla tavalla kiinni yhteiskunnassa ja luo varmuutta elämään.

Työllisyyden kohentumisessa koko Suomessa näkyvät maailmantalouden suhdanne ja Sipilän hallituksen aktiiviset toimet työllisyyden parantamiseksi. Kun hallitus vaihtuu tällaiseksi kuin se nyt hyvin todennäköisesti on vaihtumassa, Keravallakin on oltava jatkossa äärimmäisen tarkkoina siitä, että työllisyyskehityksen suunta pysyy oikeana. Toivon lämpimästi, että tuleva hallitus tekee menestyksekkäästi toimenpiteitä työllisyystavoitteidensa saavuttamiseksi, koska itsestään ilman toimenpiteitä tavoitteista tuskin tulee totta. Työllisyystavoitteissa onnistuminen tulee mittaamaan muodostuvan hallituksen onnistumista muutoinkin.

Keravalle rakennetaan paljon, erityisesti pieniä kerrostaloasuntoja, yksiöitä ja kaksioita. On kuitenkin huolehdittava siitä, että Keravalla on riittävästi myös isompia asuntoja. Elämäntilanteiden muuttuessa on toivottavaa, että Keravalta voi löytää itselleen myös isomman tai pienemmän kodin tarpeen mukaan.

Kestävän talouden näkökulmasta olemme huolissamme siitä, että huoltosuhde huononee huomattavasti. Keravalaisten työikäisten veronmaksajien määrän kasvu ei riitä kattamaan palveluja tarvitsevien ja käyttävien kuntalaisten määrän voimakasta kasvua. Siksikin on todella tärkeää huolehtia siitä, että työikäiset ja -kykyiset ovat mukana työelämässä ja että Keravalla edellytykset yrittämiseen ja ihmisten työllistämiseen ovat erinomaiset.

Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat yhä huolestuttavan korkealla tasolla ja aiheuttavat kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. Ratkaisuja sairauspoissaolojen vähentämiseen on peräänkuulutettu jo pitkään, mutta onko niiden vähentämiseksi tehty riittäviä toimenpiteitä?

Keravalla on tarpeen jatkaa tarkkaa taloudenpitoa. Kuten tarkastuslautakuntakin arviointikertomuksessa toteaa, kulut tulee pitää kurissa jatkossakin, jotta toiminta on tehokasta ja pystytään toteuttamaan laadukkaita palveluita kaupunkilaisille.

Historiaa kannattaa tutkailla sillä silmällä, mitä voisimme siitä oppia. Virheitä voi tehdä ja ne kuuluvat kokeilukulttuuriin. Mutta niistä pitää pystyä ottamaan opiksi. On kai jo aiemminkin tullut selväksi, että Keskustan ryhmän mielestä suunniteltaessa seuraavia investointeja pinnalle on arvoista nostettava erityisesti terveys sekä kestävä, ennakoitava talous.

Ryhmämme mielestä esimerkiksi erityisesti Keskuskoulun osalta pitää selvittää mahdollisuuksia purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa sen tilalle uusi, nykyaikainen ja sisäilmaltaan terve koulu. Uimahallihanketta sivusta seuranneena voi rakennusalan maallikkokin todeta, että korjausrakentamiseen liittyy isoja riskejä kustannusten arvaamattomuudessa ja rakennusurakan venymisessä.

Uskaltaakohan kukaan opettaja mennä remontoituun Keskuskouluun töihin, ja haluavatko perheet laittaa sinne lapsiaan? Opettajilta ja perheiltä kuulemamme palaute on ollut Keskuskoulun uudisrakentamista toivovaa.

Keskustan ryhmän mielestä tässä taloustilanteessa lisäyksiin on suhtauduttava tarkkuudella. On pohdittava, mihin kaikkeen meillä tosiasiassa on varaa nyt ja tulevaisuudessa, mikä on kaupunkilaisten kannalta tarpeellista ja mikä on vähemmän tarpeellista.

Keravalla on toteutettu monipuolisesti ja tuloksekkaasti ennaltaehkäiseviä hankkeita. Ryhmämme haluaa lausua erityiskiitoksen ennaltaehkäisevästä työstä, jossa esimerkiksi kirjasto, Sinkka ja liikuntapalvelut ovat kunnostautuneet. Kirjaston ja museon laadukkaalle pedagogiselle työlle pystytään toivottavasti antamaan tulevaisuudessakin pysyvät edellytykset.

Keskustan ryhmä kiittää Keravan kaupunginjohtajaa, virkamiehiä ja työntekijöitä työstä ja toivottaa rentouttavaa kesälomaa ja työniloa tulevalle syksylle. Toivomme, että tarkka ja kestävä taloudenpito ja tulokselliset hyvinvointia lisäävät toimet Keravalla jatkuvat tulevaisuudessakin. Olemme valmiit hyväksymään tilinpäätöksen. Hyvää kesää. Kiitos.

Punamultaista koulutuspolitiikkaa linjaamaan

Kirjoitus on julkaistu 14.5.2019 Suomenmaassa Puheenvuoro-palstalla.

Vaalitappio kirvelee ja pakottaa keskustan itsetutkiskeluun. Miten linja kirkastetaan? Mikä otetaan tulevaisuuden suunnaksi?

Nyt suuntana näyttää olevan hallitus. Päätös osallistua hallitusneuvotteluihin osoittaa vastuullisuutta. Aina on viisasta neuvotella.

Jos hallitusohjelmasta saadaan neuvoteltua hyvä, hallitusvastuu kannattaa. Ohjelmassa pitää näkyä keskustalainen kädenjälki.

Hallituksessa asioihin vaikuttaminen on helpompaa kuin oppositiossa. Hallitukseen ei saa haparoida vallanhimon tähden, vaan päästäkseen vetämään linjaa ja vaikuttamaan.

Punamultayhteistyö voi onnistuessaan tarjota ponnahduslaudan keskustan kannatuksen paranemiseen. Mielikuva punamultayhteistyötä tekevästä tai porvarihallitusta johtavasta keskustasta on erilainen, vaikka puolue ja sen arvot pysyvät samoina.

Historiaan peilaten kummallakin hallituspohjalla voi saada aikaan hyviä saavutuksia. Yksi punamultayhteistyön helmistä liittyy koulutukseen: peruskoulu.

Keskustan linjan kirkastamisessa voisi auttaa, jos ministerisalkkuja jaettaessa valittaisiin rohkeasti jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Siitä on jo liian kauan aikaa, kun Suomessa on viimeksi ollut keskustalainen opetusministeri. Marjatta Väänänen oli opetusministeri 1970-luvulla.

Usein opetusministerin salkku on ollut toiseksi suurimmalla puolueella. Se on arvokas salkku, jota kannattaa nyt tosissaan tavoitella, koska sille on paljon käyttöä.

Peruskoulussa on vahvistettava perustaitojen oppimista. Pitää etsiä keinot siihen, miten jokainen nuori saadaan suorittamaan toisen asteen tutkinto. Laadukas korkeakoulutus on turvattava, ja sen saavutettavuutta helpotettava.

Opetusministerin salkku on keskustan ulottuvilla, jos hallitusneuvottelut tuottavat tulosta. Keskustaopiskelijoiden mielestä opetusministerin salkun saaminen on kynnyskysymys hallitukseen menolle. Opetusministerin paikka mahdollistaa sellaiseen koulutuspolitiikkaan, jota tämä maa pitkästä aikaa tarvitsee.

Inna Kallioinen

Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Sydämellinen kiitos!

Sydämellinen kiitos kaikille minuun luottaneille 579:lle! Jokainen ääni on valtava luottamuksen osoitus. Olen niistä nöyrän kiitollinen kuten myös kaikesta saamastani kannustuksesta yli puolue- ja vaalipiirirajojen sekä suuresta työstä, jonka kampanjaani osallistuneet ovat tehneet.

Todella pettynyt ja surullinen olen myös. Mutta niin se on, että demokratiassa äänestäjät päättävät ja jokaisella on käytössä yksi ääni luottamuksen osoittamiseksi. Siksi vaalitulosta kunnioittaa, vaikka omissa silmissä se näyttää monestakin näkökulmasta surkealta ja maan suunta seuraavien neljän vuoden aikana hiukan pelottaa.

Unelmoin sellaisesta demokratiasta, jossa raha ja populismi eivät ratkaisisi niin paljoa. Sellaisesta, jossa myös ensikertaa ehdokkaana oleva taitava ehdokas, nuori ja melko tuntematonkin, voisi kovalla työllä yltää korkeisiin äänimääriin käyttämättä vaaleihin tolkuttomia summia rahaa.

Kampanjointi oli huikean opettavainen ja hieno kokemus. Aika intensiivinen myös, koska käytin vaalikampanjaani aikaa runsaasti ja sitoutuneesti. Parhaani tein, enkä yhtään enempää olisi voinut tehdä. En ollut asettanut henkilökohtaista äänimäärätavoitetta, ja tämä oli minulle eka kerta olla ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleihin verrattuna sain 500 ääntä enemmän nyt! Iloinen olen henkilökohtaisesti siitä, että tiedän saaneeni ääniä yli puoluerajojenkin ja pärjäsin erityisesti kaupungeissa, vaikka vaalit olivat Keskustalle vaikeat.

Parhaita onnistumisiani on se, että tiedän pystyneeni murtamaan ennakkoluuloja joidenkin silmissä, sekä erinomainen pärjääminen nuorisovaaleissa. Olen käyttänyt paljon aikaa sellaisten yleisöjen edessä, jotka eivät vielä ole äänioikeutettuja. Se on tulevaisuustyötä ja on hienoa, jos onnistuu lisäämään nuorten mielenkiintoa yhteiskuntaa kohtaan. Nuorilla on hyviä kysymyksiä, ja he ovat tarkkaavaisia kuuntelijoita.

Yksittäisiä ilon hetkiä mahtuu kampanjaan paljon. Ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on ollut parasta. Mainittakoon viimeiseltä kampanjaviikolta yllättävinä kohokohtina esimerkiksi aito hissipuhe hississä pyynnöstä tuntemattomille ihmisille sekä se, kun sain koululaiselta toiselta paikkakunnalta viestin, että hän on kaikkien ehdokkaiden joukosta valinnut minut esitelmänsä aiheeksi!

On myös monia hetkiä, jolloin on joutunut menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Nekin liittyvät ihmisten kohtaamiseen. Kampanjakentillä ihmiset voivat tulla juttelemaan ehdokkaalle mistä tahansa aiheista. Välillä mielestäni juttujen sävy on ollut liian loukkaava tai rasistinen. Silloin olen yleensä sanonut, että tuo on liian rumaa puhetta.

Nuorena naisena on lähtökohta erilainen kuin monilla muilla. Todennäköisesti tuleva pääministeri Antti Rinne kannusti menneellä vaalikaudella nuoria naisia synnytystalkoisiin, mutta niin on kannustanut kampanjakentillä moni muukin – että arvokkain tehtävä nuorena naisena olisi kantaa kortensa kekoon synnyttämällä. Tietenkin se on arvokasta. Toivoisin kuitenkin, että politiikassa enemmän puhuttaisiin esimerkiksi työelämän epävarmuudesta, jolla on osuutta alhaiseen syntyvyyteen.

Nuorena naisena monta kertaa on saanut miettiä sitäkin, onko kyseessä vaalit vai missikisat. Suomalaiseen kulttuuriin hiukan epäominaisella tavalla ehdokkaiden ulkonäköä arvioidaan todella paljon. Välillä kehut tuntuvat tosi kivoilta, mutta välillä se on selvää, että ulkonäön kehumisen sävy on sellainen, että sen tarkoitus on halventaa älyä. Olen kuitenkin ajatellut, että ihan hyvälle mielelle siitä on tullut, että aina minut on arvioitu kauniiksi kuin että olisi tultu sanomaan rumaksi… Vaikka välillä on tietysti ollut ”väärän värinen” mekko päällä. Pukeutumiseen pitänee kiinnittää enemmän huomiota jatkossa.

Onnea erityisesti Keskustan upean osaavista naisista Annika Saarikko, Katri Kulmuni, Hilu Kemppi, Eeva Kalli ja Hanna L. Kosonen, Uudeltamaalta läpi menneet Keskustan kokeneet Antti Kaikkonen ja Matti Vanhanen ja Uudenmaan muista läpimenijöistä työkaverini Pihla Keto-Huovinen (kok.) ja demareista rauhanneuvottelija Hussein Al-Taee (sdp).