Ensivaikutelma Venetsiasta

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Otin lentokentältä bussin kaupunkiin. Google näytti bussilipun hinnaksi 1,10 euroa, mutta lipunmyyjä bussiasemalla myi lippuja 8 euron hintaan. Jäin kuitenkin tästä lippukaupasta plussan puolelle… Hyppäsin bussiin kiireessä vaihtorahat ja lippu kädessä ja huomasin vasta siellä, että olin saanut 20 eurosta vahingossa takaisin 22 euroa.

Bussin päätepysäkiltä oli hotelliin parin kilometrin kävelymatka. Jo heti ensivaikutelma oli upea. Tämä on niin kaunis kaupunki!

Paljon on turisteja liikkeellä nytkin, vaikkei ole vielä kesäsesonkiaika. No ehkä pääsiäinenkin on sesonkiaikaa… Turisteja tässä kaupungissa riittää, mutta verrattuna moniin muihin kaupunkeihin tänne ei pääse vanhan kaupungin alueelle autoilla.

Hotelli oli kapealla kujalla. Keskustelumme respahenkilön kanssa oli sujuva, kun hän puhui pelkkää italiaa ja minä englantia yhdistettynä ”grazie”-kiitokseen.

Olin varannut huoneeni hyvästä tarjouksesta, vain 35 euroa / yö. Se on todella edullinen Venetsian normaaleihin hotellihintoihin verraten. Sain vieläpä paremman huoneen kuin minkä olin varannut 🙂

Lähdin hotellilta heti kiertelemään kaupunkia. Poikkesin muutamiin kirkkoihin, joita täällä todella riittää, ja join kupillisen espressoa.

Suuntasin kohti yhtä Venetsian päänähtävyyttä eli Pyhän Markuksen tuomiokirkkoa (Basilica di San Marco). Jono oli pitkä, ja vettä satoi.

Kirkko oli sekä ulkoa että sisältä tosi hieno! Aion ehkä mennä huomenna vielä uudestaan, kun tänään olin liikkeellä niin lähellä sulkemisaikaa, etten ehtinyt nähdä kaikkea.

Illallakin kävelin paljon ja kävin katsomassa kirkkoja ja rantaa. Illalliseksi söin herkullista pestopastaa.

Pääsiäismatkalle Italiaan

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Pääsiäisen aikaan on töistä viisi päivää vapaata, joten päätin toissapäivänä lähteä pääsiäislomalla reissuun. Suunnittelin tämän extempore-matkan siis erittäin nopealla aikataululla. Kirjoitan tänne blogiini matkakuulumisiani.

Olen nyt varmaankin ekaa kertaa elämässä oikeasti reppureissulla ulkomailla, hui! Yleensä otan kaikille matkoille kotimaassakin vetolaukun mukaan, mutta tällä matkalla aion kävellä paljon. Reppu on siis käytännöllisempi.

Aamulla oli aikainen herätys jo klo 5:45. Söin aamupalan ja lähdin kävelemään juna-asemalle. Sieltä hyppäsin Lilleen Ranskan puolelle menevään junaan. Matka kesti vain reilun puoli tuntia.

Lillessä minulla oli neljä tuntia aikaa ennen lennon lähtöä. Koska aikaa oli niin paljon, julkiset yhteydet huonot ja sää aurinkoinen, päätin kävellä lentokentälle! Enimmäkseen reitti oli mukavaa tavallista asuinaluetta. Talojen puutarhoissa puut kukkivat kauniisti. Poikkesin ruokakaupassa ostamassa evääksi yhden croisantin, kun kerran Ranskassa olin.

Loppumatkasta oli välillä vaikeuksia hahmottaa isojen teiden liikenneympyröissä, mistä kävelyreitti kulkee… Löysin kuitenkin lentokentälle. Aamupäivällä kävelykilometrejä kertyi Brysselissä ja Lillessä yhteensä jo 14.

Miksi Lillen lentokenttä? Kun etsin lentoja, huomasin, että Brysselin lentoliput olivat jo tosi kalliita. Lille on kuitenkin lyhyen matkan päässä, ja sieltä löytyi edullinen lento Venetsiaan.

Jouduin reppuni kanssa pieniin ongelmiin lentokentällä… Syy lentolipun edullisuuteen olikin ilmeisesti se, että se sisälsi vain yhden käsimatkatavaran. Siis oikeasti vain yhden. Minulla on repun lisäksi käsilaukku mukana, ja turvatarkastaja huomautti, että laukku on laitettava repun sisälle.

No, eihän käsilaukku tietenkään mahtunut muutenkin jo täyteen reppuuni. Minä menin kiltisti uudestaan virkailijan puheille ja kysyin mieheltä, tarvitseeko ihan todella tämä käsilaukku laittaa reppuun. Hän sitten vastasi, että jos käsimatkatavaroita on kaksi, menee 60 euron lisämaksu. Minä edelleenkin ihmettelin nätisti sitä, että kyllä yleensä aina tämä käsilaukku on lennoilla sallittu ylähyllylle nostettavan käsimatkatavaran lisäksi.

Kannatti ihmetellä: ei tarvinnut sulloa käsilaukkua reppuun eikä maksaa lisämaksuja, mutta lupasin pitää mielessä, että seuraavalla matkalla en voi ottaa likaa tavaroita. Paluulento on onneksi eri lentoyhtiöllä. Toivon, että siinä matkatavararajoitukset ovat normaalit…

Kohti hiiliviisaampaa Keravaa

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Viime vuoden keväällä yli puolet Keravan kaupunginvaltuutetuista ehdotti valtuustoaloitteessa, että Kerava selvittäisi mahdollisuutta liittyä HINKU-foorumiin. Kyseessä on vuonna 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden kotimainen verkosto, jossa joukko kuntia, yrityksiä ja energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita tavoittelee päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.

HINKU-foorumin ovet ovat edelleen avoimet uusille mukaan lähtijöille. Liittyminen verkostoon on itsessään ilmaista, eikä verkosto kiellä mitään. Kunnan on kuitenkin täytettävä HINKU-kriteerit eli sitouduttava uskottavasti vähentämään toimintansa kasvihuonekaasujenpäästöjä ja vaikuttamaan niiden vähentämiseen kunnan alueella. Tavoitteisiin on sitoutunut jo 39 kuntaa.

Tänään olemme valtuustossa saamassa vastauksen kaupunginhallitukselta tähän tärkeään valtuustoaloitteeseen. Vastauksessa ehdotetaan ja pidetään hyödyllisempänä, että Kerava käynnistää toimenpiteet liittymiseksi erääseen toiseen sopimukseen: SECAPiin. Rivien väliin on ilmeisesti kirjoitettu, että HINKU-kuntiin Kerava ei liity. Sinänsä nämä verkostot eivät ole keskenään vaihtoehtoisia – on kaupunkeja, jotka ovat molemmissa mukana.

SECAP-sopimuksen päästövähennystavoitteet ovat huomattavasti HINKU-kuntia löyhempiä. Sopimuksessa on mukana tai siihen harkitsee liittyvänsä vasta 11 suomalaista kuntaa. SECAP-karttaa tarkastellessaan havaitsee, että sopimimuksen ydinalueet ovat Italiassa, Espanjan aurinkorannoilla ja Benelux-maissa. Päästövähennystavoitteet SECAP-sopimuksessa ja HINKU-foorumissa ovat aivan eri suuruusluokkaa.

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi aikamme tärkeimpiä tavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä huomattavasti ja nopeasti. Tavoitteita on asetettava korkealle, ja niiden saavuttamiseksi on tehtävä konkreettisia tekoja. Tämä koskee myös Keravaa.

Missä sitten mättää? Valtuustoaloitteen vastauksesta puuttuvat laskelmat kumpaankin verkostoon liittymisestä aiheutuvista kustannuksista. Mielestäni siitä puuttuu myös selkeä vastaus tehtyyn aloitteeseen eli HINKU-kuntiin liittymisen mahdollisuuksien selvittäminen. Moni muukin kunta on uskaltanut tavoitteellisesti ja taloudellisesti sitoutua HINKUun, ja HINKU-foorumin mukaan tekniikka tavoitteiden saavuttamiseksi on jo olemassa. Miksi Kerava siis ei pystyisi niitä saavuttamaan?

Energia- ja ilmastonmuutoskysymyksissä meidän pohjoiset olosuhteemme ovat aivan ainutlaatuiset. HINKU-foorumin etu on, että muut verkoston jäsenet ovat samankaltaisista olosuhteista. Silloin verkoston vinkit ovat käytännössä pohjoisen olosuhteisiin suunniteltuja. Myös osapuolten yhteinen kieli sujuvoittanee käytännön yhteistyötä.  Ilman laajempia perusteita on vaikeaa ymmärtää, miksi HINKU-foorumiin kuuluminen olisi vastauksessa väitetyllä tavalla vähemmän hyödyllistä kuin SECAPiin kuuluminen.

Toivon, että Keravan kaupunki kulkee kohti hiiliviisasta tulevaisuutta – rohkeasti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Hiiliviisautta olisi jo se, että vastatessa tärkeään valtuustoaloitteeseen esitettäisiin selkeitä tiedollisia perusteita siitä, millaisia päästövähennystavoitteita me Keravalla voimme realistisesti tavoitella.

Toivon, että tämä asia palautettaisiin kaupunginhallituksen uudelleen valmisteltavaksi. Haluaisin, että jokaisella valtuutetulla olisi uuden valmistelun jälkeen mahdollisuus perehtyä sekä päästövähennys- että talouslaskelmiin huolellisesti ja muodostaa sitten oma mielipiteensä erilaiset asiaan vaikuttavat näkökulmat huomioiden päätöksenteon perustaksi.

Inna Kallioinen

Keskustan valtuustoryhmän pj.

Passiivimalli kyykyttää jokaista

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Passiivimallin kannattajat ovat kovaan ääneen vastustaneet vuoden alusta voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia. Passiivimallin kannattajat väittävät hallituksen kyykyttävän työttömiä aktiivimallilla. Aktiivimallin lyttäämisen keskellä olisi hyvä tiedostaa pari asiaa.

Mikä aktiivimalli on? Aktiivimalli tarkoittaa, että työttömän työnhakijan on tietyn tarkastelujakson aikana täytettävä aktiivisuusedellytys, jotta työttömyysetuutta maksettaisiin seuraavan tarkastelujakson aikana täysimääräisesti. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, seuraavan tarkastelujakson aikana työttömyysetuutta maksetaan 4,65 prosenttia täysimääräistä etuutta vähemmän. Aktiivisuusedellytyksen voi täyttää tekemällä pienen määrän palkkatyötä, ansaitsemalla yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Aktiiviedellytys koskee vain osaa työttömistä. Aktiivimallissa lyhennettiin samalla työttömyyden alun omavastuuaikaa seitsemästä päivästä viiteen päivään, mikä on kaikkien työttömäksi joutuvien kannalta hyvä muutos.

Onko aktiivisuusedellytyksen saavuttaminen todella niin vaikeaa kuin mitä kritiikistä voisi olettaa? Vai onko se vain joillekin epämieluisa ajatus? Tai onko leikkaus passiiviselta työnhakijalta niin merkittävä, että siitä kannattaa nostaa tällainen torjuntataistelu? On vaikeaa ymmärtää, missä mielessä on työttömän kyykyttämistä, jos pieni osuus työttömyysetuudesta edellyttää työttömältä muutaman päivän osallistumista.

Kenenkään ei pitäisi pyrkiä työttömyyteen. Moni varmaankin on jossain vaiheessa elämää työttömänä jonkun aikaa, mutta silloin olisi pyrittävä ratkaisemaan tilanne aktiivisella työnhaulla ja oman osaamisen kehittämisellä. Työttömyys on sekä ihmisen itsensä että ympäröivän yhteiskunnan kannalta epämieluisa tilanne, jonka kesto on pyrittävä minimoimaan ja löytämään tie takaisin työelämään.

Yhteiskunnan näkökulmasta on tavoiteltava korkeaa työllisyysastetta. Se on hyväksi taloudelle. Se on edellytys sille, että hyvinvointivaltio voidaan pitää pystyssä. Se on edellytys myös sille, että siinä tilanteessa, kun ihminen joutuu työttömäksi, hänestä voidaan pitää huolta. Kannustinloukuista on siksi pyrittävä eroon.

Työ on hyvinvointivaltion peruspilari. Työnteolla huolehdimme siitä, että myös jokainen yhteiskunnan jäsen, joka ei ole työelämässä, saa perusoikeudet turvaavat palvelut. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Työ ei ole ihmisarvon mittari. Mutta työ on edellytys sille, että voimme turvata jokaiselle mahdollisuuden saada riittävät palvelut.

Työ on oikeus, työ on velvollisuus, todetaan Keskustan uudessa periaateohjelmaluonnoksessa. Tällä hallituskaudella on onnistuneesti tehty työllisyyttä tukevia toimenpiteitä ja työttömien määrä on vähentynyt. Suunta on oikea. Se antaa meille nuorille, työelämän kynnyksellä oleville, aikuisille luottamusta siihen, että hyvinvointivaltio halutaan säilyttää vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Aktiivimalli kannustaa työhön, yrittämiseen ja itsensä kehittämiseen. Se ei kyykytä ketään. Sen sijaan passiivimalli kyykyttää veronmaksajaa, joka tukijärjestelmää kannattelee, työtöntä ja pitkällä aikaperspektiivillä koko hyvinvointiyhteiskuntaa. Siis meistä jokaista.

Huominen aktiivimalliprotesti pysäyttää esimerkiksi suuren osan joukkoliikenteestä. Lienee oletettavissa, että huomenna taas viima puhaltaa kohti hallituspolitiikkaa ja maristaan siitä, miten työttömiä kyykytetään. Antti Rinne (SDP) ehdotti jo vuonna 2015 työvelvoitetta työttömille. Herää kysymys, vastustetaanko oppositiosta aidosti aktiivimallia. Vai onko passiivimallin puolustelu sittenkin vain vaalikampanjoinnin alkusoittoa?

Nyt kaikki aktiivisesti vain tekemään hallitukselle rakentavia esityksiä aktiivimallin hiomiseksi yhä paremmaksi!

 

Lähteet:

Perustietoa aktiivimallista: http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/aktiivimalli

Keskustan periaateohjelmaluonnos: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=c7db5b46-39a3-40d5-af99-6a0ff37cca78

Antti Rinteen malli: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sdp-n-rinne-velvoittaisi-pitkaaikaistyottomat-vanhustenhoitoon/4956154#gs.OxEbMzY

Budjettipuhe 12.12.2017

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Pidin tämän Keskustan ryhmän budjettipuheet 12.12.2017 Keravan kaupunginvaltuustossa – ensimmäinen ryhmäpuheeni ryhmänjohtajana.

Arvoisa puheenjohtaja,

Hyvät valtuutetut ja kuulijat,

Bästa lyssnare,

Olemme siinä iloisessa tilanteessa, että voimme pitää nousukauden puheenvuoroja. Tällä hallituskaudella Suomen talous on saatu yhdessä käännettyä mukaan maailmantalouden nousuun. Talous Suomessa piristyy, bruttokansantuote kasvaa, työllisyys paranee, työttömyys alenee, palkkoja nostetaan. Paikallistasolla saimme Keravalla budjettineuvotteluissa neuvotella siitä, millaisia lisäyksiä teemme, eikä meidän tarvinnut leikata ja karsia.

Meillä Keravalla menee taloudessa muihin kuntiin verrattuna erittäin hyvin. Monilla mittareilla mitattuna olemme kuntien parhaimmiston joukossa. Keravalla taloutta on pitkään hoidettu viisaasti ja tarkasti. Voimme olla edelliselle valtuustolle kiitollisia siitä, että taloudellisesta näkökulmasta kaupunki on jätetty erinomaiseen kuntoon. Siitä on meidän uusien päättäjien helppoa jatkaa talouden suunnittelua. Huolta on pidettävä siitä, että talous säilyy tasapainoissa tulevaisuudessakin.

Keskusta on omaan kuntavaaliohjelmaamme peilaten tyytyväinen moniin budjetissa näkyviin ratkaisuihin. Meidän on katsottava tulevaisuuteen: tehtävä vastuullisia ratkaisuja tämän päivän lapsille ja nuorille.

Yksi tärkeä kuntavaaliteemoistamme oli harrastustakuu eli se, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa. Harrastukset ovat monia ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan, ja ne luovat ihmiselle osallisuuden tunnetta. Nyt päätettävä budjetti antaa hyviä avaimia tähän tavoitteeseen pyrittäessä, koska kulttuurin ja liikunnan avustukset lisääntyvät. Lisäresursseja on varattu nuorisotyöllekin, ja kirjaston nuorisokirjastovirkailija kokoaikaistetaan.

Kerava ryhtyy tarjoamaan Vantaan mallin mukaisesti maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Tässä ikäryhmässä nuorilla ei vielä juuri ole omia tuloja, joten yhteiskunnan tuki seksuaaliterveydestä huolehtimiseen ja epätoivottujen raskauksien ehkäisyyn on perusteltavissa. Tämä saavutettu kompromissiratkaisu on tasapainoinen malli aikuistumiseen kuuluvan oman vastuunoton ja yhteiskunnan sopivien tukitoimenpiteiden välillä. Jotta toimenpiteellä päästään tavoiteltuihin tuloksiin eli raskaudenkeskeytysten määrän vähentymiseen ja seksuaaliterveyden lisäämiseen, on meidän muistettava pitkäjänteisyys. Toivottavaa siis on, että nyt tehdystä päätöksestä tulee pitkäaikainen käytäntö eikä vain kokeilu.

Taloussuunnitelmakaudella teemme Keravalla suuria investointeja. Investoinnit painottuvat koulujen rakentamiseen. Ne palvelevat tulevaisuuden keravalaisia ja rakentavat Keravaa perheille, lapsille ja nuorille ystävällisemmäksi ja toimivammaksi kaupungiksi.

Investointeja on tarkan taloudenpidon seurauksena aikaisemmin lykätty tulevaisuuteen, ja siksi Keravan velkataakka nyt tuplaantuu lyhyen ajan sisällä. Velkataakan voimakkaan kasvun takia meidän on pystyttävä priorisoimaan, mitkä investoinnit ovat tällä hetkellä välttämättömimpiä Keravan kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta ja mitkä voidaan tehdä myöhemmin. Tulevaisuudessa tarkasteltava on myös mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia malleja hankkeiden toteuttamiseen: esimerkiksi monitoimihallia tulevaisuudessa pohdittaessa on tarkasteltava kaupungin takausmahdollisuuksien käyttöä työkaluna liikuntapaikkarakentamisessa. Vaikka lainojen korkotaso on tällä hetkellä matala, on meidän velkaantuessamme varauduttava siihen, että korkotaso voi nousta huomattavastikin.

Ikäihmisiä emme saa unohtaa. Monilla nyt päätetyillä toimenpiteillä luomme hyvinvointia erityisesti lapsille, nuorille ja perheille. Ikäihmisiin on suhtauduttava yhdenvertaisina keravalaisina. Kaikki me keravalaiset olemme yhtä tärkeä osa kaupunkiamme. Taloussuunnittelussa on tärkeää huomioida myös iäkkäämpien keravalaisten hyvinvointi ja tarpeet.

Talousarviossa rahaa on varattu ensisuojan perustamiselle. Ryhmämme mielestä tässä asiassa naapurikuntien kanssa on pyrittävä yhteistyöhön kustannusten säästämiseksi. Myös ensisuojan sijainti tulee harkita huolellisesti.

SOTE- ja maakuntauudistus toteutuu toivottavasti suunnitelmien mukaan vuonna 2020. Laaja poliittinen yhteisymmärrys vallinnee siitä, että Suomi tarvitsee SOTE-uudistuksen, ja moneen kertaan sitä onkin jo yritetty siinä kuitenkaan onnistumatta. Toivotaan siis, että tällä kertaa onnistutaan ja saadaan aikaan pitkällä aikajänteellä ja koko maatamme ajatellen hyvä, toimiva ja kestävä malli. Nyt Keravan taloussuunnitelma on tehty ohjeistuksen mukaisesti tukeutuen olemassa olevaan lainsäädäntöön eli luvuissa ei ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia Keravan talouteen. Kuten tiedetään vaikutukset tulevat olemaan kuitenkin merkittäviä ja on hyvä, että niihin varaudutaan ja ne pidetään mielessä kaikkia ratkaisuja nyt tehtäessä.

Johtamisella on merkittävä vaikutus henkilöstön hyvinvointiin. Tulevana vuonna on kiinnitettävä erityistä huomiota SOTE-sektorin muutosjohtamiseen.

Henkilöstön sairauspoissaolojen erittäin suuri määrä tarkoittaa, että meidän on pystyttävä itsekriittisestikin pohtimaan, mistä ne voivat kertoa. Voisimmeko lisätä henkilöstön työhyvinvointia poliittisilla päätöksillä, voitaisiinko niin vähentää sairauspoissaoloja? Ainakin tavoitteeksi on otettava, etteivät sairauspoissaolot lisäänny nyt haasteellisena muutosaikana, sillä sairauspoissaoloista kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia.

Arvoisa puheenjohtaja

Nostamme vielä esiin kaksi huolestuttavaa asiaa. Eriarvoistumiskehitys ja yhteiskunnan turvallisuuskysymykset ovat aikamme suuria haasteita. Ne linkittyvät keskeisesti myös toisiinsa.

Eriarvoistuminen on vakava asia. Siihen on pyrittävä meidän Keravallakin puuttumaan. Meillä on oltava valmiutta innovatiivisiin ratkaisuihin. Icehearts-toimintamallilla, jonka otamme käyttöön, pystytään toivottavasti ehkäisemään erityisesti poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä.

Tutkimukset osoittavat, että Suomessakin koulutus on eriarvoistunut ja koulutustaso periytyy helposti seuraavalle sukupolvelle. Haluaisin elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi yhtäläiset ja todelliset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta. Voisiko Kerava olla innovatiivinen edelläkävijä tämän ongelman ratkaisemisessa? Kouluilla ja harrastuksilla on merkittävä rooli pyrittäessä edistämään koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Itsenäisyyspäivänä meitä keravalaisia järkytti suru-uutinen Keravalla tehdystä henkirikoksesta, jonka uhri oli 16-vuotias tyttö. Haluan Keskustan valtuustoryhmän puolesta ottaa osaa tytön läheisien suruun.

Tällaiset uutiset pysäyttävät varsinkin, kun ne tapahtuvat lähellä omaa arkea ja elämänpiiriä. Myös päättäjänä ne pysäyttävät miettimään. Arjen turvallisuudesta on kaupunginkin pidettävä huolta valppaasti. Järkyttävien yksittäistapausten ei toisaalta pidä antaa vaikuttaa liikaa turvallisuudentunteeseen, mutta kun yksittäistapaukset eivät enää ole kaupungissamme yksittäisiä, on pohdittava, millaisia toimenpiteitä voidaan ja pitäisi tehdä niiden estämiseksi.

Rikollisuuden, mielenterveysongelmien ja päihteiden riskikäytön väliset yhteydet on tiedostettava, ja on tarkasteltava sitä, voitaisiinko päihde- ja mielenterveystyötä Keravalla parantaa. Moniviranomaisyhteistyöhön perustuvan Ankkuri-mallin käyttöönotolla Keravalla pyritään nuorten rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseen, mikä on tärkeä askel kaupungin turvallisuuden parantamisessa. Olemme kuitenkin sen kysymyksen äärellä, onko Keravalla tarvetta muillekin konkreettisille turvallisuutta lisääville toimenpiteille, joista voi aiheutua kustannusvaikutuksiakin.

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

100-vuotias itsenäinen Suomi on yhdessä rakennettu Suomi. Myös Keravaa on rakennettava yhdessä paremmaksi ja elinvoimaisemmaksi kaupungiksi – kaupungiksi, jossa on eri elämänvaiheissa hyvä ja turvallista elää, asua, tehdä työtä ja yrittää nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungiksi, jossa pidämme huolta itse itsestämme ja toinen toisestamme, emmekä unohda meistä ketään. Pidetään mielessä budjetin lisäksi arjen teoissamme, että osallisuus luo onnellisuutta, syrjäytyminen sitä syö.

Taloudenpidossa meidän on tavoiteltava hyvää keskitietä. Mietitään huolellisesti mihin rahamme riittävät, mutta ei lykätä tarpeellisia investointeja liikaa. Ollaan rohkeita, ja ollaan valmiita kehittämään myös uutta.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman. Kiitämme kaupunginjohtajaa, virkamiehiä, valtuustoryhmiä ja kaikkia valtuutettuja kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme rauhallista joulunaikaa.

Yhteiskunnan pitää auttaa ja tukea, mutta ei holhota

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Tämä vastine on julkaistu 21.11.2017 Keski-Uusimaassa.

Yhteiskunnan rajallisia resursseja on käytettävä viisaasti. Siksi yhteiskunnan tarjoamaa apua ja tukea pitää kohdentaa niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Maksuttoman ehkäisyn päämäärä eli aborttien ja seksitautien vähentäminen on tavoittelemisen arvoinen. Kaupunginvaltuutettu Miila Halonen toteaa vastineessaan (K-U 17.11.), että maksuttoman ehkäisyn 25 vuoden ikärajaa on perusteltu myös sillä, että ikäryhmässä moni on taloudellisesti vaikeuksissa. Hän mainitsee minun sivuuttaneen kirjoituksessani (K-U 15.11.) sen, että Suomessa terveys ja seksuaaliterveys on jakaantunut. Epäilemättä koulutus ja sosioekonominen asema korreloivat seksuaaliterveyteen ja aborttilukuihin.

Meidän nuorten 18-24-vuotiaiden aikuisten ikäryhmässä köyhyys on kaikista yleisintä. Tilastokeskuksen mukaan ikäryhmästä 26,5 % on pienituloisia (2015). Kuitenkin selkeä enemmistö ikäryhmästä ei ole pienituloisia. Moni on jo työelämässä ja saa palkkaa.

Siksi mietinkin, voitaisiinko nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistää ja aborttien määrää vähentää jollain maltillisemmalla ja kaupungille pitkällä aikatähtäimellä kustannuksiltaan edullisemmalla toimenpiteellä. Voitaisiinko kohderyhmä esimerkiksi rajata tarkemmin?

THL:n tilastoista selviää, että Suomessa tehdään Pohjoismaista väkilukuun suhteutettuna vähiten raskaudenkeskeytyksiä. Enemmistö abortin tehneistä naisista on tilastojen mukaan ilmoittanut käyttäneensä jotain ehkäisyä. Vaikka epätoivottujen raskauksien ja aborttien määrä on pyrittävä minimoimaan, samalla on valitettavasti hyväksyttävä yhteiskunnan tukitoimien rajallinen vaikuttavuus. Lienee epätodennäköistä, että mittavillakaan tukitoimilla päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, jossa jokainen raskaus olisi toivottu.

Kunnissa on kokeiltu erilaisia maksuttoman ehkäisyn malleja. THL esittää Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassaan 2014-2020 toimenpiteenä, että kunnat tarjoaisivat alle 20-vuotiaille heidän valitsemansa ehkäisyn maksutta. Lisäksi todetaan, että alle 25-vuotiaiden ehkäisyn tukeminen on tärkeää. Voisiko sopiva ja riittävä tuki 20-25-vuotiaille olla jotain muuta kuin kaiken tarjoaminen ilmaiseksi?

Seksitaudit ovat Suomessa yhä yleisempi ongelma varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. Tämän vuoksi kaupunginkin intresseissä voisi olla pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja vähentämään tartuntojen määrää esimerkiksi tarjoamalla helposti saavutettavasti ja maksuttomasti kondomeja niitä haluaville.

Halonen summaa, että terveydestä huolehtimiseen tarvitaan motivaatiota, tietoa, taitoa, palveluiden saavutettavuutta ja rahaa – kaikkia niitä. Elämä, kuten myös ehkäisy, on valintoja, joissa asenne ratkaisee paljon. Kaupunki ei voi tehdä valintoja nuoren aikuisen puolesta, mutta kaupunki voi yrittää vaikuttaa asenteisiin.

Erilaisten vaihtoehtoisten nuorten ja nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistävien tukimuotojen punnitseminen jatkuu poliittisissa neuvotteluissa vastuullista keravalaista mallia etsien ja sellainen toivottavasti löytäen. Tärkeää on myös pyrkiä keksimään keinoja toisen rakenteellisen ongelman eli nuorten köyhyyden vähentämiseen esimerkiksi ehkäisemällä työttömyyttä – näin uskoakseni voidaan tukea nuorten aikuisten edellytyksiä huolehtia itse itsestään.

Inna Kallioinen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Keskustan valtuustoryhmän pj., Kerava

Eriävä mielipide

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Käsittelimme Keravan kaupunginvaltuustossa 14.11.2017 linjauksia kaupungin myöntämiksi takauksiksi. Kaupunginhallitus ehdotti, ettei kaupungin tulisi myöntää takauksia yhteisöille, joissa kaupungilla ei ole merkittäviä omistuksia tai joissa kaupunki ei ole osakkaana. Toisaalta kaupunginhallitus ehdotti myös, että jos tällaiselle yhteisölle kuitenkin myönnetään takaus, se tulee hyväksyä vain äärimmäisessä tapauksessa.

Tämä ehdotettu linjaus herätti jo ennen valtuuston kokousta pidetyssä Keskustan ryhmäkokouksessa keskustelua. Meidän mielestämme linjaus oli vaikeatulkintainen ja epäselvä sekä myös liian ahdaskatseinen. Meidän mielestämme kaupunki voisi hiukan myönteisemmällä ja lainsäädännön sallimalla suhtautumisella tällaisten takausten antamiseen saada paljon hyvää aikaan – esimerkiksi uusia liikuntapaikkoja Keravalle. Vaikka toki olemme sillä kannalla, että tällaisia takauksia pitää tarkoin harkita ja varovaisuusperiaatetta noudattaa: on huolehdittava esimerkiksi riittävistä vakuuksista.

Toisaalta, vaikka kaupunki haluaisi osoittaa suhtautuvansa muille yhteisöille myönnettäviin takauksiin kielteisesti, se olisi mielestäni reilumpaa ilmoittaa selkeästi ja yksiselitteisesti. Mikä on kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkoitettu äärimmäinen tapaus? Onko se äärimmäisen harva tapaus vaiko ääritilanteisiin liittyvä tapaus? Näistä vaihtoehdoista toivottavasti ei ainakaan jälkimmäinen.

Esitin valtuustossa vastaehdotuksena, että asia palautettaisiin uudestaan valmisteltavaksi. Esitystäni kannatti Vihreiden ryhmästä Juha Ryhänen erinomaisesti perustellen ja Keskustan ryhmästä Eija Halme. Äänin 42-9 valtuusto päätti olla palauttamatta asiaa uudelleen valmisteltavaksi.

Ilmoitin jättäväni eriävän mielipiteen. Eriävässä mielipiteestä säädetään kuntalain 106 §:ssä, jonka mukaan vastaehdotuksen tehneellä tai päätöstä vastaan äänestäneellä on oikeus jättää eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty.

Kokouksessa jäi epäselväksi, hyväksyttiinkö eriävä mielipiteeni pöytäkirjaan liitettäväksi. Kokousteknisesti tämä oli ilmeisesti vähän kimurantti tilanne, sillä emme olleet äänestäneet itse asiasta, vaan asian käsittelyn jatkamisesta, minkä kuitenkin olin ilmoittanut olevan vastaehdotus.

Puheenjohtajamme Eero Lehti luotsasi tilannetta ihailtavasti ja huomioi myös meidät vielä kokemattomat uudet valtuutetut. Puheenjohtaja lupasi kaupunginsihteerin selvittävän asiaa minulle myöhemmin. Asia selvisi lopulta niin, että asian käsittelyn jatkamista koskeva eriävä mielipiteeni kirjattiin pöytäkirjaan.

 

Se oli tällainen:

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Keravan kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuuston kokous 14.11.2017

Jätän eriävän mielipiteen asian käsittelyn jatkamiseen kohdassa 135 § Kaupungin myöntämät takaukset. Mielestäni asia olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

Perustelut:

Konsernijaoston 18.5.2017 kaupunginhallitukselle tekemä ja kaupunginhallituksen 7.11.2017 hyväksymä ja kaupunginvaltuustolle lähettämä ehdotus omistajastrategian päivityksessä huomioon otettavaksi linjaukseksi koskien muiden yhteisöjen lainojen takaamisen periaatteita (kaupunginvaltuuston esityslistan s. 33–34) on mielestäni liian epäselvä ja vaikeatulkintainen, minkä vuoksi asian käsittelyä 14.11.2017 kaupunginvaltuuston kokouksessa kohdassa 135 § ei olisi mielestäni pitänyt jatkaa, vaan asia olisi pitänyt palauttaa kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan ”takausta sellaisen yhteisön hyväksi, jossa kaupungilla ei ole merkittävää omistusta tai jossa kaupunki ei ole osakkaana, ei tulisi myöntää”, mutta ”jos takaus kuitenkin myönnetään, se tulee hyväksyä vain äärimmäisessä tapauksessa”.

Mielestäni ehdotettu sanamuoto ohjaa siihen tulkintaan, ettei Keravan kaupunki tulevaisuudessa myöntäisi takauksia muille yhteisöille, vaikka kuntalain 129.3 § mukaan erikseen säädettyjen edellytysten täyttyessä kunta voisi myöntää takauksen liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain, museolain, teatteri- ja orkesterilain ja nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Myöntämällä tarkoin harkiten, varovaisuusperiaatetta noudattaen ja vain säädettyjen edellytysten täyttyessä muille yhteisöille takauksia kaupunki voisi mielestäni olla mukana luomassa kaupunkilaisille uusia liikunta- ja kulttuuripalveluita, kannustaa yrittäjyyteen ja työpaikkojen luomiseen, osoittaa valmiutta aitoon innovatiivisuuteen ja tehdä omia strategisia tavoitteitaan todeksi.

Toisaalta kaupunginhallituksen ehdottama linjaus mahdollistaa kuitenkin sen, että Keravan kaupunki voi tulevaisuudessa myöntää takauksia muille yhteisöille äärimmäisessä tapauksessa. Epäselväksi jää, mikä on tällainen poikkeuksen tekemisen mahdollistava ”äärimmäinen tapaus” – miten äärimmäisyys määritellään. Mielestäni ”äärimmäinen” on tässä yhteydessä radikaali ja vaikeaselkoinen sanavalinta ottaen erityisesti huomioon, että kuntalain 129.1 §:n mukaan kaupunki ei saa antaa takausta, johon sisältyy merkittävä taloudellinen riski.

Kaikilla Keravan valtuustoryhmillä ei ole edustusta tätä asiaa valmistelleessa Keravan kaupunginhallituksessa eikä konsernijaostossa, joten tuotaessa ehdotuksia kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, ehdotusten selkeyteen ja ymmärrettävyyteen olisi kiinnitettävä aivan erityistä huomiota, jotta myös näiden valtuustoryhmien kaupunginvaltuutetuilla sekä avoimuuden nimissä myös kuntalaisilla olisi aito mahdollisuus ymmärtää ehdotusten sisältö oikein.

Näillä perusteilla katson, että mainitsemani ehdotuksessa esitetyt linjaukset ja sanavalinnat ovat niin vaikeaselkoisia ja myös keskenään ristiriitaisia, että asia olisi pitänyt palauttaa kaupunginhallitukseen valmisteltavaksi uudestaan. Jätän tämän kirjallisen eriävän mielipiteeni perusteluineen kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan liitettäväksi.

Keravalla 16.11.2017

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu

Pöytäkirja löytyy täältä: http://ktweb.kerava.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=10747025.doc&pykno=135&elin=KV&lis=0&pvm=14%2e11%2e2017%2018%3a00

Ehkäisyä ilmaiseksi?

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Tämä mielipidekirjoitukseni on julkaistu 15.11.2017 Keski-Uusimaassa.

Vaikuttaa siltä, että Miila Halosen, Pia Lohikosken ja 22 muun kaupunginvaltuutetun tekemä valtuustoaloite maksuttomasta raskauden ja seksitautien ehkäisystä alle 25-vuotiaille kuntalaisille on eksynyt Keravalla poliittiseen viidakkoon, kun asia pomppii kaupunginhallituksen, sote-lautakunnan ja virkamiesten välillä. Jännityksellä odottelen, löytääkö vastaus tiensä valtuuston käsittelyyn ennen kuin itse täytän ensi vuonna 25 vuotta.

Asia koskettaa minua henkilökohtaisesta näkökulmasta: olen Keravalla kaupunginvaltuuston ainoa ”kohderyhmään” kuuluva nainen. Ajatus maksuttomasta ehkäisystä herättää monenlaisia mietteitä.

Kivaahan olisi, jos kaiken elämässä saisi ilmaiseksi. Mutta se on utopia. Yhteiskunnan resurssit eivät riitä tarjoamaan ihmiselle kaikkea, ja resursseja on priorisoitava. Suomessa meillä on hyvä sosiaaliturva. Jokaisesta pidetään huolta, jos omat tulot eivät riitä turvaamaan ihmisarvoista elämää. Jokaisella on halutessaan mahdollisuus ostaa kaupasta kondomeja, päästä lääkäriin ja saada käyttöönsä itselleen sopiva ehkäisymenetelmä, jonka kustannukset yleensä ovat varsin kohtuulliset.

Yhteiskunnan on tuettava nuorta aikuistumisessa. Yksi aikuistumisen askeleista voi olla seksi, mutta aikuistuminen on paljon muutakin. Aikuistumiseen kuuluu vastuun ottaminen omista valinnoista, omasta taloudesta ja terveydestä. Nykykäytäntö eli ensimmäisen ehkäisymenetelmän tarjoaminen kolmeksi kuukaudeksi maksutta nuorelle on oikein hyvä yhteiskunnan tukimuoto. Tuntuu kuitenkin liioitellulta, että yhteiskunta holhoaisi ehkäisyasioissa jokaista 25-vuotiaaksi saakka. Moni 20-25-vuotias käy jo töissä tai jos ei käy, voi saada yhteiskunnalta tukea elämiseen siinä missä vanhempikin väestö.

Siksi en ihan tajua, mistä esityksen ikäraja 25 vuotta on repäisty. Mistä on vedetty johtopäätös, että sitä nuoremmat eivät kykene huolehtimaan ehkäisyn kustannuksista, mutta sitä vanhemmat maksakoot ehkäisynsä itse oli tulotaso millainen hyvänsä? Raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta onko ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen koko ikäluokalle ainoa keino (tai ylipäätään keino) vähentää epätoivottuja raskauksia ja abortteja? Epätoivottu raskaus voi taloudellisten seikkojen lisäksi johtua yhtä lailla siitä, ettei ehkäisyä viitsitä, muisteta tai haluta käyttää. Asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan laadukkaalla ja riittävällä seksuaalikasvatuksella ja -neuvonnalla.

Kaupungille maksuttomasta ehkäisystä aiheutuvien kustannusten tarkka laskeminen on varmasti mahdoton tehtävä, koska ei voida tarkasti tietää, kuinka moni kohderyhmään kuuluva haluaisi maksuttoman ehkäisyn, mitä ehkäisymenetelmiä suosittaisiin ja miten paljon raskaudenkeskeytysten määrä vähenisi. Vaikka laskelmat väistämättä perustuvat erilaisiin oletuksiin, virkamiesten laskelma kaupungille aiheutuvista yli 175 000 euron vuosikustannuksista antaa suuntaa. Siinä on varauduttu siihen, että puolet alle 25-vuotiaista tytöistä ja naisista ottaisi kaupungin tarjoamat ehkäisypillerit tai kierukan käyttöön ja ilmaisia kondomeja jaettaisiin keskimäärin 60 kappaletta vuodessa kaikille kohderyhmään kuuluville. Toisaalta kaupungin olisi varauduttava tarjoamaan mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn jopa kaikille siihen oikeutetuille. Maksuton ehkäisy on maksuton vain käyttäjälleen – kaupungille hintalappu on korkea.

Valtuustoaloitteessa puhutaan maksuttomasta raskauden ja seksitautien ehkäisystä. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, jolla voidaan ehkäistä raskauden lisäksi sukupuoliteitse tarttuvia sairauksia. Olen huolissani siitä, että mikäli nuorille tarjotaan ilmaiseksi käyttöön myös muita raskauden ehkäisyyn tarkoitettuja ehkäisymenetelmiä, niitä saatettaisiin ottaa käyttöön niiden helppouden takia nykyistä enemmän, jolloin kondomien käyttö saattaisi vähentyä ja seksitautien määrä lisääntyä entisestään.

Faktoina mainittakoon, että nuorille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä on vähentynyt. Samaan aikaan seksitautien määrä lisääntyy. Klamydiatartuntoja todettiin Suomessa vuonna 2016 peräti 14 311, mikä on yli 700 enemmän kuin edellisvuonna. Tartunnoista 80 % on todettu alle 15-29-vuotiailla ja 59 % naisilla. Tippuritartuntoja vuonna 2016 todettiin 416, mikä on 135 tartuntaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Hoitamattomina seksitaudit voivat aiheuttaa pahimmillaan lapsettomuutta. Nämä seikat tukevat mielestäni sitä, että nuorten maksuttoman ehkäisyn tarve kohdistuu erityisesti seksitautien ehkäisyyn. (Lähde THL)

Halosen ja Lohikosken aloitteen sisältöön kannattaa suhtautua rakentavasti ja harkitsevasti. On etsittävä kompromissiratkaisua – tasapainoa aikuistumiseen kuuluvan oman vastuunoton ja yhteiskunnan sopivien tukikeinojen välillä. Mielestäni on hyvä idea pohtia alle 20-vuotiaiden tarvetta erilaisiin maksuttomiin ehkäisymenetelmiin, koska alaikäisenä ja vielä toisen asteen opintojen aikana omat tulot voivat olla hyvin pienet ja riippuvaiset vanhempien tuloista. Samaten olisi mielestäni pohdittava alle 25-vuotiaiden tarvetta maksuttomaan seksitautien ehkäisyyn ja laskettava sen hintalappua kaupungille. Pelkästään kondomien tarjoaminen nuorille ilmaiseksi ei vaatisi yhtä paljon henkilötyövuosia kuin ehkäisyvalmisteiden tarjoaminen maksutta.

Tämänhetkisillä tiedoillani en voi kannattaa sitä, että kaupunki tarjoaisi mahdollisuuden maksuttomiin ehkäisypillereihin ja kierukoihin kaikille 20-25 vuotiaille naisille. Jos parempia perusteluja asialle ilmenee, olen valmis pohtimaan mielipidettäni uudestaan.

Inna Kallioinen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Keskustan valtuustoryhmän pj., Kerava

Linjapuheeni KOL:n liittokokouksessa Turussa 12.11.2017

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Pidin tämän esittelypuheen Keskustan Opiskelijaliiton liittokokouksessa 12.11.2017 Turussa pyrkiessäni liittohallituksen varapuheenjohtajistoon. Jäin äänestyksessä kolmanneksi, mutta tulin valituksi liittohallituksen jäseneksi eli juuri siihen tehtävään, johon alunperin ensisijaisesti pyrinkin. Kiitos!

Hyvä liittokokous,

Olen Inna Kallioinen Rovaniemen Keskustaopiskelijoista.

Opiskelen oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Aiemmin olen opiskellut informaatioverkostoja Aalto-yliopistossa. Olen kiitollinen, että olen saanut kokea, millaista on opiskella kahdessa erilaisessa yliopistossa, pääkaupunkiseudulla ja Lapissa, suuressa ja pienessä. Se on antanut vertailukohtia.

Poliittisesta toiminnasta minulla on kokemusta Rovaniemeltä ja kotikaupungistani Keravalta, jossa Keskusta on vielä pieni puolue. Olen iloinen, että keväällä minut valittiin kaupunginvaltuutetuksi ja Keskustan ryhmän puheenjohtajaksi ja poliittiseksi neuvottelijaksi.

Tiedän siis omakohtaisesti, millaisia konkreettisia haasteita Keskusta kohtaa etelän kaupungeissa. Toisaalta meillä on näissä paikoissa loistavat mahdollisuudet kasvuun ja rakentavaan kaupunkipolitiikkaan.

Opiskelijapolitiikkaan olen osallistunut ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä, Keskustan edariryhmän johtajana, RoKen hallituksen jäsenenä ja YTHS:n valtakunnallisissa ja paikallisissa luottamustehtävissä. Nämä tehtävät ovat antaneet arvokasta kokemusta.

Minulle on tärkeää, että eri puolilla Suomea voi opiskella ja että opiskelijat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta on pidettävä tiukasti kiinni ja koulutuksen eriarvoistumista vastaan on tehtävä valppaasti töitä. Sosioekonominen tausta ei saa olla este opiskelulle.

KOLlin on oltava mukana vaikuttamassa, että myös pienet yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tulevaisuudessakin tarjota laadukasta koulutusta.

Opiskelijoiden äänen on kuuluttava puolueen sisällä. Keskustan tulevaisuudenhaaste on saada nuoret kiinnostumaan politiikasta.

Toinen haaste on lisätä kannatusta kaupungeissa ja pääkaupunkiseudun tuntumassa. Keskustan on oltava luotettava ja uskottava vaihtoehto myös kaupungeissa. Haasteisiin löydetään ratkaisut yhdessä. Haasteet käännetään mahdollisuuksiksi.

KOLlin on oltava jatkossakin aktiivinen, raikas ja kantaa ottava yhteiskunnallinen vaikuttaja. Jäsenillemme olemme innostava, opettava ja erilaisuutta rikkautena arvostava yhteisö.

Olen kiinnostunut opiskelija-asioista ja haluan olla mukana vahvistamassa KOLlin toimintaa koko maassa. Toivon, että liittohallituksen ja kentän välinen keskustelu jatkuu aktiivisena. Toivon, että liittohallitukseen ja sen puheenjohtajistoon saadaan monipuolista osaamista, opiskelijoita erilailta aloilta ja eri puolilta Suomea.

Haluaisin antaa kokemukseni liittomme käyttöön varapuheenjohtajana ja pyydän teiltä siihen luottamusta.

Kiitos.

Sivistys on avain

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous on käynnissä Turussa. Emopuolue Keskustan periaateohjelmaa uudistetaan. Emopuolueen periaateohjelmaluonnos sisältää myös KOLlin toiminnan kannalta keskeisiä ajatuksia.

Sain osallistua syksyllä Keski-Uudellamaalla Järvenpään keskustan järjestämään periaatteiltaan, jossa paikallispoliitikot Kokoomuksesta, Vasemmistoliitosta ja Vihreistä kommentoivat luonnosta Keskustan uudeksi periaateohjelmaksi. Olin positiivisesti yllättynyt ja iloinen siitä, miten perusteellisesti eri puolueista tulevat kaupunkipoliitikot olivat käyneet läpi tulevan periaateohjelmme. He hahmottivat Keskustan sen kautta mielikuviaan paljon raikkaampana puolueena, varteenotettavana vaihtoehtona.

Ei ihme, sillä periaateohjelma Tasapainossa eteenpäin on viisas ja aatteellinen. Se on syvällistä pohdintaa. Keskustan tärkeät arvot ja periaatteet on kuvattu siinä aikaa kestävästi, tässä hetkessä.

Periaateohjelmaluonnoksessa todetaan, että ”sivistyneet ihmiset luovat paremman yhteiskunnan. Sivistys on avain hyvään elämään. Jokaisella meistä on rajaton kyky kasvaa ihmisenä ja kansalaisena, murtaa sisäiset kahleemme. Vapaus on myös sitä, että ihminen voi toteuttaa itseään ja oppia läpi elinkaaren.”

Laaja-alainen sivistys luo hyvinvointia. Oppimiseen ja sivistykseen on oltava mahdollisuus jokaisella. Sosioekonominen asema ei saa olla este opiskelulle.

Sivistysteema näkyy ja sen on näyttävä tulevaisuudessakin läpileikkaavasti ja monipuolisesti KOLlin työssä kuten myös Keskustan kaupunkipolitiikassa.